ScenoProt-hankkeen kliinisessä interventiotutkimuksessa selvitetään, miten eläinproteiinin osittainen korvaaminen kasviproteiinilla vaikuttaa esimerkiksi ravintoaineiden saantiin ja sairauksien biomarkkereihin. Journal of Nutrition -lehdessä julkaistussa luuston terveyteen keskittyvässä tutkimuksessa havaittiin, että luuston aineenvaihdunta muuttui ja kalsiumin ja D-vitamiinin saanti väheni, kun osa ruokavalion eläinproteiinista korvattiin kasviproteiinilla.

Monitieteisen ScenoProt – Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi -hankkeen yhtenä visiona on, että vuonna 2030 suomalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa. Tähän pyritään vähentämällä eläinproteiinin ja lisäämällä kasviproteiinin osuutta ruokavaliossamme. ScenoProt-hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke). Kliininen interventiotutkimus on tehty Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla.

Interventiossa 136 suomalaista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta tutkimusruokavaliosta. Niistä yksi vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota, jossa noin 70 % proteiineista saadaan eläinkunnan tuotteista ja vain 30 % kasvikunnasta, ja jossa suurin osa kasviproteiinista on peräisin viljatuotteista (Kuva 1, ruokavalio 1). Toisessa ruokavaliossa puolet proteiineista tuli kasvi- ja puolet eläinkunnan tuotteista ja kolmannessa eläinproteiinin osuus oli 30 % ja kasviproteiinin 70 %.

Kuva kolmen erilaisen ruokavalion eläinproteiinien ja kasviproteiinien suhteista.
Kuva 1. Kolme proteiinilähteidensä suhteen erilaista ruokavaliota.

Eläinproteiinin lähteitä, sekä punaista että vaaleaa lihaa ja maitotuotteita, korvattiin lisäämällä ruokavalioihin monipuolisesti palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä ja viljatuotteita. Nestemäisiä maitovalmisteita korvattiin kasvijuomilla, joita ei oltu täydennetty kalsiumilla tai D-vitamiinilla.

Enemmän kasviproteiineja sisältävissä ruokavalioissa oli myös vähemmän juustoa kuin eläinproteiinipainotteisessa ruokavaliossa. Kalaa ja kananmunia kaikki ruokavaliot sisälsivät yhtä paljon.

Riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista huolehdittava kasvispainotteisessa ruokavaliossa

Tutkimuksen luuston terveyttä käsittelevät tulokset on julkaistu Journal of Nutrition -lehden tammikuun 2021 numerossa. Tutkimuksessa havaittiin, että luuston aineenvaihdunta kiihtyi, kun osa ruokavalion eläinproteiinista korvattiin kasviproteiinilla: sekä luuston muodostuminen että hajoaminen lisääntyivät. Tällainen tila saattaa pitkään jatkuessaan olla haitallista luuston terveydelle.

Eläinproteiinin osittainen korvaaminen kasviproteiinilla vähensi sekä kalsiumin että D-vitamiinin saantia. Toisaalta keskimääräinen D-vitamiinin saanti oli suosituksia pienempi myös eläinproteiinipainotteisessa ryhmässä. Tutkimusasetelmasta johtuen tutkittavat eivät saaneet käyttää ravintolisiä tutkimusjakson aikana.

– Muutokset luuston aineenvaihdunnassa ja kalsiumin ja D-vitamiinin saannissa selittyvät todennäköisesti maitovalmisteiden käytön ja niistä saatavan kalsiumin ja D-vitamiinin määrän vähäisyydellä. Tulokset olisivat mahdollisesti toisenlaisia, mikäli nestemäisiä maitovalmisteita olisi korvattu D-vitamiinilla ja kalsiumilla täydennetyillä kasvijuomilla, toteaa ravitsemustieteen dosentti Suvi Itkonen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta.

Pitkän linjan ravinnon ja luuston tutkija, professori Connie Weaver (Purduen yliopisto, Yhdysvallat) nosti samassa Journal of Nutrition -lehden numerossa esiin saatujen tulosten ja kokonaisruokavalioon perustuvan tutkimusasetelman tärkeän merkityksen kasviproteiinin luustovaikutuksiin liittyvässä keskustelussa. Aiempi kokeellinen tutkimus on keskittynyt pitkälti soijaproteiiniin ja kiistanalaiseen happo-emästeoriaan, jonka mukaan eläin- ja kasviproteiini aiheuttavat elimistölle erilaisen happokuorman ja täten vaikuttavat eri tavoin luuston terveyteen.

– On mahdollista, että proteiinin laatu ja aminohappokoostumus jossain määrin vaikuttavat luuston aineenvaihdunnassa havaittuihin muutoksiin, mutta tässä tutkimusasetelmassa emme pysty sitä todistamaan, kertoo Itkonen.

Luustovaikutusten osalta tulokset ovat linjassa äskettäin laajasta EPIC-Oxford-väestötutkimuksesta julkaistun artikkelin kanssa, jossa kasvissyöjillä havaittiin suurempi luunmurtumien riski verrattuna sekasyöjiin 18 vuoden seurantajakson aikana (Tong ym. BMC Medicine 2020).

Siirryttäessä kasvispainotteisempaan ruokavalioon on luuston terveyden kannalta tärkeää varmistaa riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti. Kasvipohjaisia juomia ja jogurtin kaltaisia valmisteita käytettäessä on oleellista valita kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetty vaihtoehto. D-vitamiinin saantisuositus aikuisväestölle on 10 µg/pv, ja tämä määrä sisältää kokonaissaannin ravinnosta sekä vitamiinilisistä.

– Mikäli ruokavaliossa ei ole päivittäisessä käytössä D-vitaminoituja margariineja, maitovalmisteita tai vitaminoituja kasvijuomia ja jos kalaa käytetään vähemmän kuin 2–3 kertaa viikossa, on tärkeää varmistaa riittävä D-vitamiinin saanti etenkin pimeänä vuodenaikana käyttämällä D-vitamiinivalmistetta, muistuttaa Itkonen.

Kasviproteiinipainotteinen ruokavalio lisää kuidun saantia ja parantaa ruokavalion rasvan laatua

ScenoProt-aineistossa on havaittu aiemmin, että eläinproteiinin osittainen korvaaminen kasviproteiinilla lisää kuidun saantia sekä parantaa ruokavalion rasvan laatua ja veren lipidiprofiilia (Päivärinta ym. Nutrients 2020). Muutokset vähentävät paksusuolisyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskiä sekä edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä.

ScenoProt-hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. ScenoProt-intervention ruokavalioiden vaikutuksesta muiden ravintoaineiden saantiin, sairauksien biomarkkereihin ja ympäristövaikutuksiin kerrotaan lisää tulevissa julkaisuissa.

Linkit

Linkki julkaisuun: Suvi T. Itkonen, Essi Päivärinta, Tiina Pellinen, Hanna Viitakangas, Juha Risteli, Maijaliisa Erkkola, Christel Lamberg-Allardt, Anne-Maria Pajari. Partial Replacement of Animal Proteins with Plant Proteins for 12 Weeks Accelerates Bone Turnover Among Healthy Adults: A Randomized Clinical Trial. The Journal of Nutrition, Volume 151, Issue 1, January 2021, Pages 11–19,
https://doi.org/10.1093/jn/nxaa264

Linkki Connie Weaverin kirjoitukseen: https://academic.oup.com/jn/article-abstract/151/1/7/6007020

Linkki Tongin ym. artikkeliin: https://bmcmedicine.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12916-020-01815-3 

Linkki ScenoProt-interventiotutkimuksen aiempiin tuloksiin: https://www.mdpi.com/2072-6643/12/4/943 

 

 

 

Jaa sivu

Share This

Share this post with your friends!