Euroopan kasviproteiinituotteiden markkinat kasvavat noin 7 %:n vuosivauhtia. Kasvipohjaisten tuotteiden kasvua tukevat osaltaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä ekologisuuteen ja vastuulliseen kuluttamiseen liittyvät trendit, jotka ovat edelleen nousussa.
– Koko proteiinintuotanto on murrosvaiheessa, eikä enää voida puhua ohimenevästä ilmiöstä. Kasvipohjaisuus jatkaa vahvana trendinä, mutta tuotteita ei enää suunnata kasvissyöjille kuten ennen vaan sekasyöjille, kertoo kehityspäällikkö Antti Isokangas Makery Oy:stä.
Euroopan kasviproteiinitrendejä on selvitetty ScenoProt-hankkeessa Makery Oy:n toteuttamassa markkinakatsauksessa.
Soijan valta-asemaa raaka-aineena haastetaan
Monissa Euroopan maissa, myös Suomessa, tofu ja muut soijapohjaiset tuotteet ovat suurin kasviproteiinivalmisteiden tuoteryhmä. Vilja-, muut palkokasvi- ja sienipohjaiset tuotteet kuitenkin kasvattavat osuuttaan.
Eurooppalaiskuluttajien suhtautuminen soijaproteiiniin on muuttunut kriittisemmäksi – muihin palkokasveihin ja herneproteiiniin suhtaudutaan selvästi positiivisemmin. Suhtautuminen hyönteisproteiiniin on negatiivisinta.
– Hyönteiset eivät ole vielä löytäneet paikkaansa länsimaisessa proteiinitaloudessa. Mahdollisuuksia on paljon sekä ihmis- että eläinravintotaloudessa, mutta oikeaa ”ruutua” ei tunnu vielä löytyneen, pohtii Isokangas.
Suomen näkökulmasta kriittisyys soijapohjaisia tuotteita kohtaan voi olla kiinnostava mahdollisuus. Euroopassa kauraa, pellavaa, tattaria, hamppua ja härkäpapua sisältävien tuotteiden lanseerauksissa näkyy selvää kasvua. Kauralla on hyvä maine Euroopassa, joten myös kauraproteiinille voi ennustaa kiinnostusta.
Suomesta vietävän kauran jalostusastetta ajatellen kauraproteiinivalmisteet voivat olla erittäin potentiaalisia vientituotteita, mikäli sopivia konsepteja löytyy.
Sekasyöjille suunnatuissa tuotteissa kasvupotentiaalia
Sekasyöjien keskuudessa on nähtävissä kiinnostusta eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämiseen, vaikka he eivät ole valmiita luopumaan kokonaan eläinperäisten tuotteiden käytöstä. Kokonaan kasviperäisten tuotteiden ohella merkittävä kasvun mahdollisuus voi olla hybridituotteissa, joissa on sekä eläin- että kasviperäisiä proteiineja. Pelkästään kasvisten lisääminen tuotteisiin ei aja samaa asiaa, koska se alentaa proteiinipitoisuutta.
– Kokonaisuutena hybridituotteet ovat vielä melko pieni segmentti, mutta tästä kohderyhmässä on kasviproteiineille kaikkein suurin kasvupotentiaali, Isokangas arvioi.
Tyypillinen kasviproteiinivalmisteista kiinnostuva kuluttaja on tällä hetkellä nuori, kaupungissa asuva nainen, joka on kiinnostunut ympäristö- ja yhteiskunnallisista asioista. Miehet ovat selkeästi aliedustettuina kasviproteiinien kuluttajien joukossa. Ruokaisat, savuiset, grillatut ja lihaisaa umamia sisältävät kasvisruoat houkuttelevat sekasyöjämiehiä, mutta yritykset eivät vielä ole suuressa mittakaavassa löytäneet keinoja markkinoida tuotteitaan miehille.
Proteiinin lisäksi myös kuitupitoisuus kasvattaa merkitystään kuluttajien mielessä, ja se voikin olla seuraava laajasti kiinnostava hyvinvointiin liittyvä myyntiargumentti kasvipohjaisille tuotteille.