Kasvipohjaiset tuotteet eivät ole mikään ohimenevä trendi, vaan kulutustottumuksissa on näkyvissä pysyvämpiä muutoksia. Menestyvissä uusissa tuotteissa yhdistyvät hyvät aistittavat ominaisuudet sekä hyödyllisyys sekä itselle että ympäristölle. Tuotteiden on oltava myös helppoja valmistaa.
Makery Oy:n ScenoProt-hankkeessa laatima markkinapotentiaalikartoitus tarjoaa näkemystä kasviperäisten proteiinien mahdollisuuksista niin Suomessa kuin vientimarkkinoillakin, sekä antaa eväitä näiden mahdollisuuksien hyödyntämiselle.
Kasvisruokatuotteet ovat nostaneet suosiotaan niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa viime vuosina. Myös kasvisruokavaliot ovat yleistyneet, vaikka ne länsimaissa edustavatkin edelleen marginaalia. Varsinaisia kasvisruokavaliota selkeästi merkittävämpi ja voimakkaasti kasvava ilmiö on Fleksitarismi. Fleksitarismi eli joustava tai ”osa-aikainen” kasvissyönti on kasvattanut suosiotaan globaalisti ja eri tutkimusten mukaan 23–36 % kuluttajista kokee itsensä fleksitaristeiksi. Tätä ruokavaliota noudattava kuluttaja pyrkii aktiivisesti vähentämään lihankulutusta pitämällä esimerkiksi viikoittaisia kasvisruokapäiviä. Muutos kulutustottumuksissa on yksilön kohdalla suhteellisen pieni, mutta väestötasolla merkittävä ja tässä piileekin sen potentiaali, sillä suuriin muutoksiin motivoituminen ja sitoutuminen on yleisesti haastavaa.
Vaikka lihasta ei olla valmiita täysin luopumaan ja kokonaisuudessaan lihan kulutus Suomessa on itse asiassa kasvanut erityisesti siipikarjanlihan kulutuksen kasvun myötä, nähdään kasvipohjaisissa vaihtoehdoissa etuja sekä oman terveyden ylläpitoa että ympäristön hyvinvointia ajatellen. Kasvisruokavalio ei yksiselitteisesti tarkoita ”terveellisempää” ruokavaliota, mutta silti monet kuluttajat mieltävät useat kasvipohjaiset proteiininlähteet selvästi terveellisemmiksi kuin lihan. Tilastojen mukaan kuluttajilla näyttää olevan selkeä halu vähentää erityisesti punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttöä ja vastaavasti lisätä esimerkiksi palkokasvien ja pähkinöiden sekä siementen käyttöä ruokavaliossaan.
Kansainvälistä trendiä seuraten ja lisääntyneen kysynnän myötä kasviproteiinikärjellä markkinoitavia tuotteita on kauppojen hyllyille Suomessakin tullut viimeisen parin vuoden aikana runsaasti. Kuten muissakin tuoteryhmissä, osa tuotteista katoaa kaupan hyllyltä nopeasti, mutta osa ottaa paikkansa kuluttajien ostoskorissa. Yhteistä menestyville tuotteille on se, että tuotteet puhuttelevat monia eri kohderyhmiä: Niissä yhdistyvät hyviksi koettujen aistittavien ominaisuuksien lisäksi sekä itselle että ympäristölle hyödylliset ulottuvuudet, kuten hyvinvointi ja terveellisyys sekä eettisyys ja ekologisuus. Samat tuotteet voivat siis vedota yhtäältä kuluttajaan, joka haluaa syödä terveellisemmin ja vältellä esimerkiksi kovaa rasvaa, ja toisaalta kuluttajaan, joka haluaa vähentää ympäristön kuormitusta. Tästä moniulotteisuudesta johtuen on uskottavaa, että kasvipohjaiset tuotteet eivät ole mikään ohimenevä trendi, vaan kulutustottumuksissa on näkyvissä pysyvämpiä muutoksia.
Kasvis- ja vegaanituotteiden lanseeraukset ovat lisääntyneet globaalisti viime vuosina ja Suomessakin keskusliikkeet raportoivat kaksi- tai kolminumeroisia kasvulukuja kasviproteiinikategorioissa vuonna 2017 (esim. falafelit +305 % Keskolla). Soija-, vehnä- ja mykoproteiinipohjaiset tuotteet ovat maailmanlaajuisesti yleisimpiä vaihtoehtoisia proteiininlähteitä, mutta tulevaisuudessa kuitenkin esimerkiksi härkäpavun, kvinoan, lupiinin ja pellavansiementen käytön uskotaan lisääntyvän.
Suuri osa suomalaisista kuluttajista on kiinnostunut kokeilemaan uusia tuotteita, kunhan tuote on helposti saatavilla. Tuotteiden tulee myös olla aistittavilta ominaisuuksiltaan riittävän hyviä ja ennen kaikkea helppoja valmistaa. Kaikki hankaluus ja epätietoisuus vähentää kiinnostusta. Tuotteiden menekkiä voisi lisätä sijoittamalla tuotteet mahdollisimman lähelle tavoitellun kuluttajan totuttuja kulkureittejä. Etenkin uusien tuotteiden tapauksessa kuluttaja kaipaa myös käyttöohjeita, valmiita reseptejä ja vinkkejä, joiden myötä uuden tuotteen omaksuminen ruokavalioon käy mahdollisimman mutkattomasti. Tuttujen käyttöyhteyksien hyödyntäminen tuotteiden markkinoinnissa on kätevä keino, mutta markkinointia perinteisten raaka-aineiden, kuten lihan tai maidon, korvikkeena on syytä välttää.