Nykyistä monipuolisemmalla ja uusiin raaka-aineisiin perustuvalla proteiinijärjestelmällä olisi useita hyviä vaikutuksia esimerkiksi Suomen omavaraisuuteen, kansanterveyteen, ympäristökestävyyteen sekä yritysten liiketoimintaan. Proteiinijärjestelmän uudistuminen edellyttää kuitenkin monenlaisia muutoksia ruokajärjestelmän eri osissa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa ScenoProt-hankkeessa on rakennettu skenaarioita, joissa nykyistä monipuolisempi proteiinijärjestelmä toteutuisi. Kestävä proteiinijärjestelmä rakentuu kotimaisille vaihtoehdoille, joiden avulla erityisesti soijapohjaisten rehujen ja kalan tuontia voidaan vähentää.
ScenoProt-hankkeen visiossa ihmisen ruokaan ja eläinten rehuun saadaan proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät rasita ympäristöä ja jotka löytyvät läheltä. Rehuissa käytetään paljon kotimaista täydennysvalkuaista, kuten härkäpapua. Ihmiset syövät runsaasti kasvi-, sieni-, hyönteis- ja kalatuotteita, ja lihankulutus on nykyistä vähäisempää.
– Periaatteessa monipuolisempi proteiinijärjestelmä olisi jo nyt mahdollinen, ja tulevaisuudessa suomalaiset voivat saada proteiiniinsa nykyistä kotimaisemmista lähteistä. Tämä edellyttää kuitenkin toimintamallien ja rakenteiden mittavaa muutosta. On ymmärrettävä, että kyse on ruokajärjestelmän systeemisestä muutoksesta, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Muutokset kumpuavat ohjauksesta, kulttuurista, markkinoista tai teknologiasta
Ruokajärjestelmän monipuolistaminen auttaa myös ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Monipuolisuus esimerkiksi ruokakulttuurissa, markkinoissa ja elintarvikevalikoimissa näkyisi monipuolisuutena pelloilla, eli parempana biodiversiteettinä. Monipuolisuutta ei voida lisätä vain yhdessä osassa järjestelmää.
– Monien erikoiskasvien viljelyn laajeneminen vaatisi samanaikaisia muutoksia koko järjestelmässä. Erikoiskasvien viljelyn vähäisyys ei innosta kasvinjalostajia, ja resurssipula estää viljelytekniikoiden kehittämistä. Lisäksi tiedonvälitystä viljelymahdollisuuksista tulisi entisestään vahvistaa. Viljelijöiden puute on harmillista, sillä raaka-aineille olisi jo nyt huomattavasti suurempaa kysyntää, kuvaa Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo.
Proteiinijärjestelmän muutoksiin voidaan vaikuttaa poliittisella ohjauksella. Politiikalla pitäisi tukea tuotantorakenteen monipuolisuutta yhdenmukaistamisen sijaan. Lupakäytäntöjen pitäisi olla ajan tasalla ja tarkoituksenmukaisia, kotimaista tuotantomahdollisuutta tukevia.
– Elintarvikemarkkinoilla on kilpailtava muillakin ominaisuuksilla kuin hinnalla, ja erilaisia ruoan markkinapaikkoja ja toimijoiden kirjoa tarvitaan lisää. Kaupan portinvartijaroolia olisi kyseenalaistettava. Julkisissa ruokahankinnoissa läheisyyden, kestävyyden ja kansanterveyden painottaminen laatukriteereinä edistäisi muutoksia, luettelee Kuhmonen.
Ruoka kiinnostaa kuluttajia enemmän kuin koskaan
Yhtenä osana isoa muutosta kuluttajien ruokatottumuksien on laajennuttava. Tähän näyttäisi olevan valmiutta, sillä tuotekonseptien tutkimuksessa havaittiin, että neljännes kuluttajista on erittäin kiinnostunut uusista tuotteista. He etsivät aktiivisesti tietoa niistä ja näkevät vaivaa saadakseen uusia tuotteita ruokapöytäänsä.
– Yrityksille tämä kuluttajien kiinnostus merkitsee sitä, että tuotteiden markkinointiargumenttien on tarjottava luotettavaa tietoa – virheellisiin tietoihin perustuva markkinointi napsahtaa omaan nilkkaan entistä nopeammin ja rajumpana, kertoo kehityspäällikkö Antti Isokangas Makery Oy:sta
Yli puolet tutkimukseen osallistuneista kuluttajista kokeilee mielellään uusia tuotteita, jos niitä on helposti saatavilla ja ne ovat helppoja käyttää. Esimerkiksi kasviproteiineja hyödyntävien ”lihan korvikkeet” assosioituvat tuttuun käyttötilanteeseen, mikä on helpottanut niiden käyttöä.
– Monessa yhteydessä esiin nousee se, että ruoka on tällä hetkellä sosiaalisesti kiinnostavampaa kuin ehkä koskaan ennen. Ruoka ja siitä puhuminen jo itsessään on trendikästä. Yrityksestä ja tuotteesta kertoville kiinnostaville ja todenperäisille tarinoille annetaan nyt arvoa, toteaa Isokangas.