Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan vuonna 2030 proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä kuluttajaa. Uusia elintarvikkeita kehitetään tuottamalla ja prosessoimalla hyönteisiä, sieniä sekä kasviraaka-aineita.
Suurin osa ruokalautasellamme olevasta proteiinista on tällä hetkellä peräisin Brasiliasta, sillä tuotantoeläinten valkuaisrehu on pääosin siellä kasvatettua soijaa. Jos Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman ScenoProt-hankkeen visio toteutuu, vuonna 2030 ruoantuotantomme ei enää ole riippuvainen muutamasta brasilialaisesta suuryrityksestä.
– Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Suomen valkuaisomavaraisuutta alle kahdestakymenestä prosentista kuuteenkymmeneen. Sama muutos pitää saada aikaan koko Euroopassa, sillä soijanviljely tuhoaa sademetsäalueita Brasiliassa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta, kertoo hankejohtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto Lukesta.
Uudet elintarvikkeet johdattavat terveempään ruokavalioon
Valkuaisomavaraisuutta pyritään kasvattamaan kehittämällä elintarvikkeita, joissa proteiinia on saatu uusista lähteistä, kuten hyönteisiä ja sieniä tuottamalla ja prosessoimalla uusia kasviraaka-aineita käyttökelpoisempaan muotoon.
Vuonna 2030 olemme Pihlannon mukaan terveempiä, koska syömme nykyistä vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia.
– Hankkeessa kehiteltävät elintarvikkeet tuotteistetaan niin, että kuluttaja pitävät niistä ja ne ovat tunnettuja brändejä maailmalla, Pihlanto sanoo.
Kuluttajat otetaan mukaan suunnittelemaan elintarvikkeita
ScenoProt-hanke kestää kuusi vuotta ja proteiinikysymystä selvitetään siinä monesta eri suunnasta. Lukessa tehtävä työ liittyy kasvintuotantoon, eläinravitsemukseen, prosessointiteknologiaan ja ruoan terveellisyyteen sekä tuotannon kestävyyteen.
Turun yliopiston tulevaisuuden tutkijat selvittävät, millaisia polkuja pitkin vuoden 2030 tavoitetilaan päästäisiin. Jyväskylän yliopisto testaa eri mahdollisuuksia käytännössä yritysten kanssa. Hollantilaisessa TNO:ssa tunnetaan parhaiten hyönteistalous ja Helsingin yliopisto on mukana terveysvaikutusten selvittämisessä. Lisäksi Makery-yritys tuo hankkeeseen tuotesuunnittelun ja kuluttajatutkimuksen osaamista.
Kuluttajat otetaan hankkeessa mukaan suunnittelemaan uudenlaisten elintarvikkeiden prototyyppejä. Uusien elintarvikkeiden markkinapotentiaalia selvitetään sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.
Hankkeen kahdeksan miljoonan euron budjetti rahoitetaan Suomen Akatemian hallinnoimasta strategisen tutkimuksen instrumentista.