Puupolttoaineterminaaleista voidaan erottaa seuraavat tyypit niiden toimintamallien mukaan (VTT 2011):
- Jalostamattoman puutavaran (raaka-aineen) varastoterminaalit, josta puutavara kuljetetaan muualle haketettavaksi, murskattavaksi tai muulla tavoin jalostettavaksi ennen käyttöä.
- Jalostetun puutavaran (hakkeet, murskeet, sivutuotteet, seokset) varastoterminaalit, jotka toimivat myös käyttöpaikkojen puskurivarastoina varmistamassa puuhuoltoa kausivaihtelun aikana. Kausivaihteluun voi liittyä tavallista suurempi puutavaran käyttö, kuten esimerkiksi pakkasjaksot energiakäytössä tai tavallista pienempi puutavaran suora toimitus käyttöpaikkoihin. Tällaisia ajankohtia ovat esimerkiksi kelirikkokausi, viikonloput ja pyhät.
- Tuotantoterminaalit, joissa jalostamaton puutavara jalostetaan (haketus, murskaus) käyttöpaikoille sopiviksi tavaralajeiksi.
Puunhankinnan logistiikkaketjun toimintatavan mukaan terminaaleja voidaan nimittää lastaus-, käyttöpaikka-, palvelu- tai satelliittiterminaaleiksi. Logistiikkaketjun toimintatavan mukaan terminaaleja on jaoteltu myös seuraavasti (Virkkunen 2015):
- Satelliittiterminaalit, jotka ovat suuria tuotanto- ja varastoterminaaleja varustettuina monipuolisella jalostustekniikalla ja joissa on varastointitilaa sekä jalostamattomalle että jalostetulle puutavaralle. Satelliittiterminaalit voivat myös sijaita kaukana käyttöpaikoista. Satelliittiterminaalin etuina ovat suuret puumäärät, jolloin sekä puutavaran jalostamisen että kuljettamisen yksikkökustannuksia saadaan alennettua.
- Syöttöterminaalit, jotka ovat puskurivarastoina toimivia varastoterminaaleja ja niissä on valmius puutavaran jalostamiseen. Syöttöterminaalit sijaitsevat lähellä käyttöpaikkoja.
- Siirtokuormausterminaalit, jotka ovat pieniä tai pienehköjä varastoterminaaleja kausivarastointiin ja tuotantoon.
Puuterminaalin pinta-alatarvetta voidaan tarkastella sen perusteella, kuinka paljon puutavaraa puuterminaalin kautta toimitetaan käyttöpaikkoihin vuosittain.
Terminaalien pinta-alatarpeeseen vaikuttavat eri puutavaralajien tilantarve (m³/m²), terminaalissa tehtävät toiminnot ja kalusto sekä raaka-ainevirran jakautuminen muun muassa pitkä- tai lyhytaikaisesti varastoitavaan sumaan.
Tilantarvetta voidaan arvioida esimerkiksi tarvittavan pinta-alan suhteena puutavaran tilavuuteen (m²/m³) tai puupolttoaineilla pinta-alan suhteena energiasisältöön (m²/Mwh). Pinta-alatarpeita eri puutavaralajeilla on esitetty VTT:n Terminaalikäsikirjassa (2011).
Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke.