Vierailimme Nurmet Rahaksi-hankkeen tiimoilta Etelä-Savon Peltopäivässä, joka järjestettiin Luken Karilan tutkimuspelloilla Mikkelissä 10.8.2017. Tapahtumaa järjestivät lukuisat eri ELY-rahoitteiset hankkeet sekä ProAgria Etelä-Savo ja Luke. Lisäksi mukana oli paljon yhteistyökumppaneita ja näytteilleasettajia. Tällä kertaa emme itse olleet esittelemässä oman hankkeen toimintaa, vaan tutustumassa muiden hankkeiden tekemiseen. Tässä bloggauksessa esitellään lyhyesti joitakin hankkeita ja aiheita, joihin tutustuimme päivän aikana.
Luke Mikkelissä osa koepelloista viljellään luonnonmukaisesti ja osa on tavanomaisessa viljelyssä. Luomualueella tutkittiin kenttäkokeella erilaisia viherlannoituskasveja, kuten valkolupiinia, veriapilaa ja samettikukkaa. Kasvusto kynnetään maahan myöhään syksyllä lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Toisessa kokeessa tutkittiin, miten edellisen kesän erilaiset viherlannoitukset vaikuttavat taimina istutettujen sipulien kasvuun.
VILMA-hankkeella oli luomualueella koeruutuja, joissa kasvoi härkäpapua ja hernettä seoksena kevätruisvehnän kanssa. Tavanomaiselta puolelta löytyivät havaintoruudut, joissa oli erilaisia palkokasvi-viljaseoksia, joiden alle oli kylvetty aluskasviksi nurmea.
Allaolevassa kuvassa vasemmalla valkolupiini ja oikealla härkäpapu. Juuristoa tarkasteltaessa lupiinilta löytyi punertavia juurinystyröitä, joissa typensidonta oli täydessä vauhdissa. Härkäpavulla sen sijaan on ongelmia typensidonnan kanssa, mikä näkyy selvästi kasvustossa. Siemeniä ei ollut ympätty, mikä selittää varmasti tilannetta. Tämä on myös hyvä osoitus siitä, että typensitojabakteerilajistoja on erilaisia, eivätkä samat toimi kaikilla typensitojakasveilla.
Havaintoruuduilta löytyi kokeiluhengessä myös epätyypillisempiä kasveja sekä seoksia, kuten alla kuvassa oleva kaunis ja korkea kevätruis, sekä herne-härkäpapu-rehumaissiseos. Kasvien erilainen kasvurytmi näkyi selvästi, sillä maissi oli jäänyt pahasti seoskumppaneidensa jalkoihin.
Luken ja HY Ruralia-instituutin OSMO-hanke esittäytyi montun reunalla. Hanke paneutuu peltomaan kasvukuntoon vaikuttaviin tekijöihin, kuten maan orgaaniseen ainekseen, maan rakenteeseen, viljelykasvien juuristoon sekä maan veden läpäisykykyyn. Montun reunalta näytti siltä, että havaintokasveista ainoan nurmikasvin, rehuvirnan, juuristo oli syvin ja ylsi helposti kyntökerroksen läpi. Hankkeelta ilmestyi juuri tuore julkaisu, joka löytyy täältä.
Peltohavainto-hanke oli kylvänyt havaintoruutuja erilaisista viherlannoitusnurmista. Kuvassa näkyvä monivuotinen viherlannoitusnurmi (timotei + nurminata + ruokonata + englanninraiheinä + puna-apila + valkoapila + alsikeapila) näytti seoksena tutulta, sillä samantyyppistä käytetään myös säilörehutarkoituksessa! Rinnalla oli vastaava ruutu perustettuna ilman suojaviljaa, jossa rikkakasvien määrä oli huomattavasti suurempi.
Tapasimme ruutujen ääressä myös muita toisiin hankkeisiin tutustujia, sillä ProAgria Pohjois-Karjalasta oltiin lähdetty liikkeelle tutustumaan eteläsavolaisten hankkeisiin. Pohjois-Savon kanssa yhteisessä Ravinnerenki-hankkeessa oli kesän aikana pidetty mm. vetoletkulevitysnäytös sekä toteutettu rantalaidunnusta emolehmätilalla. Traktorikynnön SM-kilpailuissa luvassa on lietteen täsmälevitysnäytös, joka tosin toteutetaan katsojaystävällisistä syistä vedellä. Kasvua pellosta-hankkeen ajankohtaisista asioista mainittiin Suomen suurin maissin lajikekoe Kesälahdella.
Hankkeiden keskinäinen tiedonvaihto on tärkeää ja tukee parhaimmillaan kaikkien osapuolien tavoitteita. VILMA-hankkeella ja NuRalla onkin jo visioita yhteistyöstä, joten mikkeliläiset, pian tavataan taas!
/Maarit & Sanna