Mallien kehitys
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – prosessipohjaiset nurmimallit
Nurmituotannon edellytykset ovat muuttuneet ja tulevat lähitulevaisuudessa muuttumaan merkittävästi ilmastonmuutoksen seurauksena. Nurmen kasvua erilaisissa ilmasto-olosuhteissa voidaan simuloida laskentamallien avulla. Nurmet Rahaksi –hankkeessa kehitetään timotei- ja nurminatakasvustoille kasvumalli, jota voidaan käyttää työkaluna muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Nurmen kasvumalleja kehitetään ja hyödynnetään myös kansainvälisenä yhteistyönä MACSUR-verkostossa.
Mitä tutkimuksessa tehdään?
Timoteinurmille kehitettyä prosessipohjaista kasvumallia päivitetään kenttäkokeista saatavan uuden tutkimustiedon pohjalta tarkemmaksi. Malli laskee nurmisadon määrän ja laadun päivittäistä kehitystä erilaisten sää-, maaperä- ja viljelyteknisten tietojen pohjalta. Lisäksi kasvumalli päivitetään toimimaan myös nurminata- ja timotei-nurminata-seoskasvustoilla. Kenttäkokeista saatavan uuden tiedon avulla malliin saadaan päivitettyä mm. niittoajankohtien sekä typpilannoituksen vaikutukset sadonmuodostukseen.
Miten tuloksista hyödytään?
Tarkennetulla nurmen kasvumallilla voidaan luotettavammin ennustaa nurmituotannon edellytyksiä ilmaston muuttuessa. Muita kasvumallien käyttökohteita ovat muun muassa sadonkorjuuennusteiden tekeminen, uusien kasvilajien ja -lajikkeiden tuotantopotentiaalin arviointi sekä maatilojen talousarvioiden tekeminen.
Kolmen niiton strategia – empiiriset satomallit
Taloudellisesti kannattavimman korjuuajan valinta tarvitsee pohjakseen empiirisen nurmen kasvumallin, joka ennustaa sadon sulavuuden ja määrän muutokset eri strategioita käytettäessä. Ensimmäisen sadon kehitys tunnetaan parhaiten. Toisen ja kolmannen sadon osuus koko kesän kokonaissadosta on kuitenkin merkittävä, ja myös niiden kehitys on syytä tuntea nykyistä paremmin.
Mitä tutkimuksessa tehdään?
NuRa-hankkeessa jatketaan ja syvennetään Karjatilan kannattava peltoviljely (Karpe)-, Kestävä Karjatalous (KESTO)- sekä MalliNurmi-hankkeissa tehtyä korjuustrategioihin liittyvää työtä erityisesti kolmannen sadon empiiristen mallien kehittämiseksi. NuRassa toteutettavista kenttäkokeista saadaan lisää aineistoa mallien pohjaksi.
Miten tuloksista hyödytään?
Malleja voidaan käyttää apuna korjuuaikastrategian valinnassa tai sadon määrän ja sulavuuden ennustamisessa. Tavoitteena on mm. kehittää eteenpäin ja päivittää Karpe-hankkeessa toteutettua satolaskuria.
Kolmen niiton strategia – tuotosvastemallit
Maitotuotoksen muuttumista ennustetaan Lypsikki –tuotosvastemallilla. Mallin vahvuus perustuu eläin- ja dieettiperäisten tekijöiden mallinnukseen toisistaan riippumattomasti. Vaikka aineistopohja mallin taustalla on laaja, se sisältää rajallisen määrän sekä matalan D-arvon (myöhäinen korjuu) että korkean D-arvon (kolmannen niiton) rehuja. Näin ollen malli tarvitsee lisää koetuloksia D-arvon rehun epälineaarisesta vaikutuksesta syöntiin ja sitä kautta maidontuotantoon.
Mitä tutkimuksessa tehdään?
Päivitetään tuotosmalleja kolmannen sadon osalta hankkeessa toteutettujen kolmannen sadon tuotantovaikutus -kokeiden perusteella.
Miten tuloksista hyödytään?
Osiossa päivitetään olemassa oleva Lypsikki-malli. ProAgrian ruokinnansuunnitteluohjelmisto (KarjaKompassi) pohjautuu Lypsikki-malliin, joten tulosten vaikuttavuus on suuri. Lypsikki-malli ei ole ohjelmasidonnainen joten sitä voidaan hyödyntää myös muualla.
Yhteyshenkilöt:
Prosessipohjaiset nurmimallit: Panu Korhonen (Luke)
Empiiriset nurmimallit: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen (Luke)
Tuotosvastemallit: Auvo Sairanen (Luke)
Julkaisuja:
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – prosessipohjaiset nurmimallit
Persson, T., Höglind, M., Van Oijen, M., Korhonen, P., Palosuo, T., Jégo, G., Virkajärvi, P., Bélanger, G. & Gustavsson, M. 2019. Simulation of timothy nutritive value: A comparison of three process-based models. Field Crops Research 231:81-92.
Korhonen, P., Palosuo, T., Persson, T., Höglind, M., Jégo, G., Van Oijen, M., Gustavsson, A-M., Bélanger, G. & Virkajärvi, P. 2018. Modelling grass yields in northern climates – a comparison of three growth models for timothy Field Crops Research 224:37-47.
Lehtonen, H., Palosuo, T., Korhonen, P. & Liu, X. 2018. Higher Crop Yield Levels in the North Savo Region—Means and Challenges Indicated by Farmers and Their Close Stakeholders. Agriculture 8(7), 93.
Ergon, Å., Seddaiu, G., Korhonen, P., Virkajärvi, P., Bellocchi, G., Jørgensen, M. & Østrem, L. 2018. How can forage production in Nordic and Mediterranean Europe adapt to the challenges and opportunities arising from climate change? European Journal of Agronomy 92:97-106.
Process-based modelling of the nutritive value of forages: a review Korhonen Panu, MACSUR Science Conference 2017.
Säilörehunurmien simulointiin soveltuvien kasvumallien vertailu. Korhonen Panu ym., Maataloustieteen Päivät 2016. Posteri.
Intercomparison of models for simulating timothy yield in Northern countries. Korhonen Panu et al. EGF, Trondheim, Norway, 2016.
Simulating impacts of climate and management on timothy growth in Northern countries. Korhonen Panu, MACSUR LiveM- conference, Potsdam, Germany, 2016. Poster.
Modelling responses of forages to climate change with a focus on nutritive value. Virkajärvi Perttu et al. MACSUR LiveM- konferenssi, Postdam, Germany, 2016.
Intercomparison of models for simulating timothy yield in Northern countries. Korhonen Panu, iCROPM- symposium, Berlin, Germany, 2016. Slides.
Kolmen niiton strategia – empiiriset satomallit
Päivitetty koko kesän satolaskuri
Hyrkäs, M. ym. 2018. The development of yield and digestibility of the third cut of grass silage in Finland. 27th European Grassland Federation General Meeting, 17-21.6.2018 Cork, Ireland.
Aiempaa tutkimusta aiheesta:
Ensimmäisen sadon D-arvoennuste
Huhtanen & Nousiainen 2012. Production responses of lactating dairy cows fed silage-based diets to changes in nutrient supply. Livestock Science 148:146–158.
Sivu päivitetty 27.5.2019.