Niitätkö nurmisadon kaksi vai kolme kertaa kesässä? Tiedätkö mitä lajeja ja lajikkeita eri korjuustrategioille kannattaa valita? Kuinka palkokasvien lisääminen seokseen muuttaa tilannetta?
Timotei-nurminata on yleisin nurmiseos Suomessa. Kiinnostus monipuolisempiin seoksiin sekä lajikkeisiin lisääntyy kuitenkin koko ajan. Suunnittelemalla laji- ja lajikeseosten koostumus niittorytmin ja niittokertojen mukaan olisi mahdollista kasvattaa nurmisatoja merkittävästi, parantaa rehun sulavuutta sekä lisätä viljelyvarmuutta. Siemenseoksiin laitettu rahallinen panostus maksaa itsensä helposti takaisin nurmikierron aikana. Nurmet Rahaksi -hankkeessa selvitetään kenttäkokeiden avulla laji- ja lajikeseosten monipuolistamisen sekä erilaisten niittorytmitysten vaikutuksia sadonmuodostukseen.
Kokeet
Korjuuaikastrategian merkitys timotein, nurminadan ja timotei-nurminataseoksen sadonmuodostuksessa
Mitä kenttäkokeessa tehdään?
Kokeessa havainnoidaan sadon määrää ja laatua sekä erilaisia kasvuston kehitystä kuvaavia muuttujia useina niittoajankohtina ensimmäisen ja toisen satovuoden nurmista. Lisäksi kokeessa havainnoidaan puhtaiden timotei- ja nurminatakasvustojen lehti-korsisuhteen kehitystä ja muutoksia timotei-nurminataseoksen lajisuhteessa.
Miten tuloksista hyödytään?
Kokeesta saadaan tieteellisesti arvokasta tietoa nurmen sadonmuodostuksen ajoittumisesta sekä säätekijöiden vaikutuksista sadonmuodostukseen. Tuloksia hyödynnetään nurmikasvumallin kehittämisessä. Nurmen kasvua luotettavasti simuloivalla mallilla voidaan mm. tehdä korjuuaikaennusteita sekä arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia nurmisatojen kehitykseen.
Kokeen toteutusvuodet: 2015-2016
Käytetyn laji- ja lajikeseoksen vaikutus sadon määrään ja laatuun
Mitä kenttäkokeessa tehdään?
Tutkitaan miten sadon määrä ja laatu muuttuvat, kun timotei-nurminata- ja timotei-nurminata-puna-apilaseoksia monipuolistetaan lisäämällä seoksiin ruokonataa, englanninraiheinää ja erilaisia nurmipalkokasveja (valkoapila, alsikeapila ja sinimailanen).
Miten tuloksista hyödytään?
Kokeesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää suoraan laji- ja lajikevalintojen valinnan ohjeistuksessa.
Kokeen toteutusvuodet: 2018
Yhteyshenkilöt:
Panu Korhonen, Maarit Hyrkäs, Arja Mustonen, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi (Luke)
Julkaisuja:
Niittorytmin vaikutus nurminadan, timotein ja timotei-nurminata-seoskasvuston kasvuun ja sadon laatuun Korhonen Henri, Pro gradu, Helsingin yliopisto, 2018.
Hyrkäs, M. 2018. Mitä kylvät, sitä niität? Blogiteksti.
Siemenistä se lähtee- Nurmet Rahaksi! Mustonen Arja ja Hyrkäs Maarit, ProAgria Itä-Suomi 3/2018, hankeliite, sivu 9.
Aiempaa tutkimusta aiheesta:
Kykkänen, S. ym. 2016. Nurmen korjuustrategiat. Teoksessa ”Kestävä karjatalous: KESTO maidon- ja nurmentuotannon tutkimuksen tuloksia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 53. ”, s. 69-123
Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (Toim.). 2012. Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen 2006-2011 loppuraportti. MTT Raportti 56.
Sivu päivitetty 27.5.2019.