Nurmet Rahaksi-hanke oli mukana Nurmi2017 –tapahtumassa Härmän Powerparkissa torstaina 3.8.2017. Edellisyön ukkosesta ja rankkasateesta sekä sadetta lupaavasta sääennusteesta huolimatta päivä oli aurinkoinen ja todella lämmin. Nurmista kiinnostuneita tapahtumavieraita oli paikalla niin runsaasti, että järjestäjien tavoite 5000 kävijää ylitettiin reilusti.
Luonnonvarakeskuksen standilla esiteltiin neljää eri hanketta. Nurmet Rahaksi -hankkeella oli pieni tietovisa Suomessa tuotettuihin säilörehumääriin liittyen. Kysymykset olivat haasteellisia, mutta niiden tarkoituksena oli havainnollistaa säilörehun tuotantomääriä Suomessa. Suomessa tuotetaan vuosittain 11 miljoonan pyöröpaalin verran säilörehua, mikä tarkoittaa että jokainen suomalainen syö välillisesti maito- ja naudanlihatuotteiden kautta 1400 kiloa säilörehua (= kaksi pyöröpaalia) vuodessa! Pienikin muutos tuotantokustannuksessa on tässä kokoluokassa merkittävä.
NautaNurmi-hankkeella oli esillä käynnissä olevan typpilannoituskokeen tuloksia. Tavoitteena on päivittää typen satovastekäyrä vastaamaan nykyisten lajikkeiden satopotentiaalia nykyisissä sääoloissa ja kolmen korjuun taktiikalla. Vaikka kesä on ollut haasteellinen, koeruuduilta saatiin yhtä suuria ykkössatoja kuin aiempinakin koevuosina, tosin niitot tehtiin myöhempään. On selvää, että kolmas sato jää tänä vuonna aiempia koevuosia heikommaksi. Nurmitutkimuksissa – kuten kasvikokeissa muutenkin – onkin tärkeää tutkia samaa asiaa useina sääolosuhteiltaan erilaisina vuosina.
DroneKnowledge-hankkeessa käsitellään lennokkipohjaista kaukokartoitusta. Kuvauskohteita löytyy niin pelloilta, metsistä kuin vesistöistäkin. Nurmenviljelyyn liittyen hankkeessa kuvataan väärävärikameralla nurmikoeruutuja, joille on annettu eri määriä typpilannoitusta. Lannoittamattomat ruudut näkyvät kuvassa punaisina, ja lannoituksen määrän kasvaessa väri vaihtuu eri sävyjen kautta punaisesta vihreään. Tavoitteena on pystyä tulevaisuudessa ennustamaan esimerkiksi nurmen lannoitustarvetta tai korjuuajankohtaa valokuvien avulla.
Nesteravinne-hanke toi standille purkkeja, jotka sisälsivät erilaisia nestemäisiä kierrätyslannoitteita. Nurmille näistä potentiaalisin olisi ammoniumsulfaatti, joka sisältää typpeä ja runsaasti rikkiä. Rakeisen ammoniumsulfaatin voisi liottaa veteen ja levittää kasvinsuojeluruiskulla heti ensimmäisen niiton jälkeen, jolloin lietteenlevitykseen ei tarvitsisi välittömästi kiirehtiä. Hankkeessa tutkitaan mm. tämän menetelmän käyttökelpoisuutta.
Tapahtumassa oli nelisenkymmentä näytteilleasettajaa, ja eri pisteiltä löytyikin monenmoista nurmiin liittyvää tutustuttavaa. Nurmet Rahaksi-hankkeen näkökulmasta mielenkiintoisimpia olivat mm. Nurmesta Tulosta-hankkeen tuottamat tietokortit ProAgrian pisteellä, laboratorioiden rehuanalyysiesittelyt, siemenmyyjien lajike- ja seosesittelyt sekä tietenkin nurmen havaintoruudut erilaisine lannoituksineen.
Tapahtuma oli hyvin organisoitu ja käytännönjärjestelyt näyttivät näin näytteilleasettajan näkökulmasta toimivan mallikkaasti. Kiitos tästä kaikille tapahtuman järjestämisestä vastanneille! Kiitos myös teille monille tutuille ja tuntemattomille, joiden kanssa saimme vaihtaa ajatuksia nurmista ja nurmitutkimuksesta!
