Nurmet rahaksi hanke kutsui Pohjois-Savon nurmiryhmiä tutustumaan säilörehun huippusatojen tekijöihin, Minna ja Esko Luttiseen, Hukkalan tilalle Vieremälle (http://www.hukkala.fi/1). Paikalle saapui osallistujia kolmesta Nurmet nousuun pienryhmästä ympäri Pohjois-Savoa. Opittavaa riitti sillä tilan vuoden 2015 keskisato oli reilu 11 000 kg ka/ha ja nettotuotantokustannus vain 9 snt/kg ka. Aikaisempinakin vuosina nurmisadot ovat yltäneet kasvitalousaineistojen parhaaseen neljännekseen.
Miten huippusato tehdään?
Hukkalan tilalla nurmikierto on lyhyt, kolme vuotta. Nurmet perustetaan suojaviljaan, joka korjataan tuoresäilöttäväksi hyvissä ajoin, jotta perustettu nurmi ehtii vahvistua ennen talvea. Suojaviljan siemenmäärä on myös hyvin maltillinen (kevyillä mailla alle 400 kpl/m2) eli noin 150 kg/ha, mutta jäykillä mailla käytetään normaalia siemenmäärää. Timotei-nurminataseosta käytetään 25 kg/ha.
Tilusrakennetta, lohkokokoa ja tiestöä on parannettu ojituksin ja tilusjärjestelyillä. 150 hehtaarin tilakokonaisuuden pelloista kaksi kolmasosaa sijaitsee noin kahden kilometrin sisällä päätilasta ja loput kolmena isompana kokonaisuuksina hieman kauempana. Pellot ovat pääosin hiesuja ja kivisiä hietamoreeneja, joihin nurmen perustetaan huolella kyntäen ja kiveten. Kyntösyvyys on hieman syvempi, kuin mitä yleisesti käytetään. Esko pitää riittävän syvää kyntöä tärkeänä vaikka kiviä joudutaan keräämään runsaasti. Kalkitusta tehdään säännöllisesti ja pH:t ovat yksittäisiä lohkoja lukuun ottamatta vihreitä (pH 6-7).
Rikkatorjunta lepää huolellisen perustamisvaiheen kasvinsuojelun päällä, jota täydennetään satovuosina. Kasvinsuojelu alkaa jo vanhan nurmen päättämisestä glyfosaatilla. Rikat torjutaan myös suojaviljasta. Lutukka ja piharatamo vaativat torjuntaa myös nurmivuosina erityisesti laitumilla. Tarvittaessa säilörehulta ja laitumilta torjutaan myös voikukkaa ja muita kestorikkakasveja.
Lannoituksessa käytetään lietettä, salpietaria sekä moniravinteisia lannoitteita. Fosforin saantiin kiinnitetään huomiota ja viime aikoina myös kaliumlannoitusta on lisätty, sillä suuret sadot kuluttavat paljon kaliumia. Lieteen levitystä ensimmäisen vuoden vältetään. Ohut liete levitetään hajalevityksenä.
Ja miten kulut pysyvät kurissa?
Hukkalan tilalla peltotöiden ulkoistus on viety pitkälle. Urakointisuhteiden luonti alkoi jo Eskon vanhempien aikana kun naapurin sivutoiminen postinjakaja-mullitilallinen tuumaili, että `minä sitä voisin tehdä säilörehut myös teille`. Siitä se yhteistyö lähti ja sitä on syvennetty niin että urakoitsija hoitaa nykyisin säilörehun korjuun, kylvöt, kasvinsuojelun ja lannanlevityksen. Esko hoitaa edelleen lannoituksen ja polkemistyön siilolla. Urakointi on mahdollistanut tehokkaiden ja nykyaikaisten koneiden käytön. Hyvä tilusrakenne, isot lohkot ja korkea satotaso takaavat sen, että niin urakoitsijan kuin Hukkalan tila pärjäävät urakkahinnoilla.
Täydennyskylvöä on viime vuosina kokeiltu mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia. Painopiste onkin edelleen onnistuneessa nurmen perustamisessa. Urakoitsija Jari Åsenbrygg uusi keväällä 2016 kylvökoneensa. Uudessa kylvökoneessa nurmisiemenet kylvetään paineilmavasuteisesti hajalleen. Tavoitteena on, että nurmet ovat täystiheitä ensimmäisestä vuodesta lähtien ilman täydennyskylvöäkin.
Huipputilakin voi kehittyä
Nurmet nousuun ryhmäläiset kyselivät runsaasti ja tekivät havaintoja niin kasvustoista kuin rehun säilönnästä. Vaikka säilörehun laatu olikin hyvä/kiitettävä, nähtiin säilönnässä vielä kehittämisen mahdollisuuksia. Täydennyskylvöjen ajoitusta pohdittiin samoin kuin siemenseoksia ja laitteita. Loppusyksystä Hukkalassa onkin tarkoitus kokeilla nurmen täydennyskylvöä juuri ennen talvea.
Nurmiterveisin Vieremältä,
Arja