MENU-hankkeen tavoitteena on uudistaa MELA-ohjelma uudeksi ohjelmistoekosysteemiksi. MELA- ja Mela2.0-ohjelmien keskeinen käyttötarkoitus on toimia VMI-aineistorajapintaan ja puukohtaisiin malleihin perustuvana tutkijoiden työkaluna, joka soveltuu erityisesti valtakunnan tason hakkuumahdollisuuksien, kasvihuonekaasuprojektioiden sekä energia- ja ilmastopolitiikan skenaario- ja vaikutusarviolaskelmien tarpeisiin.

31.5.2022 järjestetyssä MENU-hankkeen työpajassa keskusteltiin erilaisten skenaariolaskentojen tuottamisen edellytyksistä Mela2.0-ohjelmalla tulevaisuuden ja nykyhetken tietotarpeisiin. Työpajassa puhetta johti projektipäällikkö Reijo Mykkänen ja osallistujina oli skenaarioraporttien valmistelussa mukana olevia Luken tutkijoita sekä metsälaskentaohjelmistoja kehittäviä ja ylläpitäviä asiantuntijoita. Työpajassa keskusteltiin MELA-ohjelmalla tuotettavista skenaariolaskennoista yleisesti, sekä käytiin läpi valitun skenaariolaskennan käyttötapauksen edellyttämiä malleja sekä laskennan valintoja.

Työpajan puheenvuoroissa nostettiin esille, että Mela2.0-kehitystyössä ei pidä edetä pelkästään vanhalla sapluunalla, vaan myös skenaariolaskennan suhteen pitää pystyä miettimään tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista jo nyt. Keskustelussa nousi esille, että esimerkiksi hiilineutraalius vuonna 2035 voi olla yksi skenaario, joka pitää pystyä toteuttamaan (eli teettämään laskenta, jossa rajoitteena on tietyn kokoinen puuston hiilinielu vuonna 2035). Keskusteluissa todettiin myös, että puutuotenielun analyysiin pitäisi saada välineet Mela2.0-ohjelmaan. Lisäksi skenaariolaskennoissa olisi tutkijoiden puheenvuorojen mukaan tarve välttää sellaisia skenaarioasetelmia, jotka johtavat korostetusti ääripään käsittelyvalintoihin metsiköille. Tähän voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi muodostamalla erilaisia skenaarioita tiheämmin.

Myös optimoinnin roolista osana skenaariolaskentaa keskusteltiin. Keskustelussa nostettiin esille, että skenaariolaskennan ei pitäisi olla niin sidoksissa optimointiin, vaan laskentaa pitäisi pystyä tekemään muutenkin. Yksi vaihtoehto olisi, että metsikölle simuloidaan aina vain yksi vaihtoehto perustuen tiedettyihin metsänomistajan tavoitteisiin. Toisaalta keskustelussa todettiin, että kokonaan optimoinnista ei kuitenkaan voida päästä eroon, sillä esimerkiksi hakkuiden tasaisuuden toteuttaminen ilman optimointia voi olla hankalaa. Keskustelussa tuotiin esille, että MOTTI-simulaattorilla on tehty skenaariolaskentaa siten, että on muodostettu aliskenaarioita, joista jokainen kuvaa yhden päätöksentekijäryhmän toimintaa. Tällöin ei olla kiinni pelkästään yhdessä kiinteässä ennusteessa, mutta ei myöskään tuoteta kaikille metsiköille kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja.

Työpajassa keskustellun perusteella muita asioita, joita Mela2.0-kehitystyössä on tarpeen huomioida ja pitää mielessä:

  • Vertailukelpoisuuden säilyttäminen vanhoihin skenaariolaskentoihin on tärkeää.
  • Kasvihuonekaasuinventaarion laskentatapoja kehitetään (erityisesti maaperälaskenta kehityksen alla) ja tietyissä projektiolaskelmissa on tarve käyttää kasvihuonekaasuinventaarion kanssa mahdollisuuksien mukaan yhteneviä menetelmiä ja raportoida mahdollisista eroista menetelmissä. Mela2.0-ohjelmalla pitäisi pystyä tuottamaan KHK-inventaarioiden laskentatapojen kanssa jossakin määrin yhteneviä laskentoja.
  • Maaperän kasvihuonekaasutasetta kuvaavien muuttujien saaminen mukaan optimointilaskentavaiheeseen olisi tarpeellista. Niin kauan kuin malleissa ei ole mukana puuston kasvuun vaikuttavaa takaisinkytkentää (feedback), voi maaperälaskennan pitää tarvittaessa metsän puuston kehityksen simuloinnista erillisenäkin. Tarvetta takaisinkytkentämalleille kyllä olisi.
  • Ilmastoskenaarioiden käyttö MOTTI-kasvumallien kanssa vaatii vielä selvitystyötä
  • Myös muiden ekosysteemipalveluiden tuottamisen ennustaminen MELA-ohjelmalla on toteutettu onnistuneesti, ja nämä on pidettävä mukana kehityshankkeessa

Skenaariolaskentoja tehtäessä on siis tärkeää sekä säilyttää vertailukelpoisuus vanhojen laskentojen kanssa että tuoda kehittyviä laskentatapoja mukaan ohjelman laskentaan. Mela2.0-ohjelmistokokonaisuuden toteutustavan mallifunktiokirjastoineen pitäisi tukea hyvin uusien mallien vaihtamista vanhojen tilalle, säilyttäen samalla mahdollisuus vanhojen laskentojen toistamiseen.  Ohjelmassa ajettujen laskentojen parametrivalintojen ja käytettyjen mallikokonaisuuksien tallentaminen helppolukuisiin lokitiedostoihin olisi todennäköisesti skenaariolaskentoja tehtäessä tarpeellista.

Työpajassa läpikäytyjä laskennan vaiheiden määrittelyjä tullaan käyttämään myös Mela2.0-järjestelmän graafisen käyttöliittymän suunnittelutyössä yhtenä käyttötapauksena.

Kirjoittaja: Laura Jaakkola