Avoimen tieteen yksi kivijalka ovat tieteellisen tutkimuksen avoimet toimintamallit. Tärkeä osa tätä ovat laskentaohjelmistojen avoimet ja läpinäkyvät tietosisällöt. MELA-ohjelmiston uudistamishankkeessa panostetaan tietosisällön kehittämiseen yhteistyönä tutkijayhteisön kanssa.
MELA on Suomen oloihin kehitetty metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto, jonka ensimmäiset osat valmistuivat jo 1970-luvulla. Ohjelmisto nykyaikaistetaan ja uudistetaan nelivuotisessa projektissa (MENU) alusta alkaen. MENU-projektissa ei käytetä vanhan MELA:n ohjelmakoodia eikä ylläpidetä sitä; sitä tehdään Luken muissa hankkeissa. Tavoitteena on kehittää entistä monipuolisempi, läpinäkyvämpi, skaalautuvampi, käyttäjäystävällisempi ja ylläpidettävämpi ohjelmisto. Kehitystyössä hyödynnetään avointa lähdekoodia ja yhteisöllistä kehittämistä.
Viisi elementtiä ohjelmiston sisällön uudistamisessa
Ohjelmiston kehittämisessä on viisi tärkeää elementtiä (kuva): mallintaja, MELA-tiimi, mallifunktiokirjasto, yhteisöllinen kehittäminen ja metakuvaukset.
Kaiken lähtökohtana oleva mallintaja on järjestelmän sisällöntuottaja, esimerkiksi tutkija, joka haluaa tarjota oman tutkimuksensa tuloksena syntyneitä laskentamalleja eli mallifunktioita muiden tutkijoiden tai päätöksentekijöiden käyttöön.
Uudessa MELA-ohjelmistossa järjestelmä etsii kuhunkin laskenta- tai sovellustilanteeseen sopivat mallifunktiot metakuvausten perusteella. Käytännössä mallifunktiokirjastoon varastoidaan yksittäisiä funktioita, joiden yhteyteen on tallennettu lisätietoja eli metakuvauksia esimerkiksi mallin selittäjistä tai soveltuvuudesta eri aineistoihin tai käyttötarkoituksiin. Käyttötarkoituksia voivat olla esimerkiksi selvitykset, joissa arvioidaan puuhun, luonnontuotteisiin tai muihin ekosysteemipalveluihin perustuvien investointien toteutettavuutta.
Jotta tutkijoiden erilaiset mallifunktiot toimivat myös keskenään, MELA-tiimi yhteensovittaa eli sertifioi ne avoimen lähdekoodin funktiot, jotka tutkijat haluavat jakaa muiden käyttöön MELA-mallifunktiokirjaston kautta. Tämä mallintajan ja MELA-tiimin välinen mallipakettien sertifiointiprosessi tehdään iteratiivisesti. Lopputuloksena saadaan sertifioitu mallifunktiokirjasto, joka julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssin alla. Tätä mallifunktiokirjastoa voidaan käyttää joko MELA-ohjelmiston osana tai erillisenä komponenttina omissa sovelluksissa.
Uusi MELA tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden hyödyntää sekä omia että muiden mallintajien julkaisemia mallifunktioita erilaisissa simulointitehtävissä. Alkuperäisen mallin laatija saa näkyvyyttä omalle tutkimustyölleen ja järjestelmän käyttömahdollisuudet laajenevat, kun sisältöä tuotetaan usean mallintajan voimin. Lisäksi ohjelmiston läpinäkyvyys ja ylläpidettävyys paranevat.
Tällä hetkellä mallifunktiokirjaston toteutus etenee suunnitelman mukaisesti osana ohjelmistokehityshanketta.
Yksi tärkeimmistä yhteiskehittämisen käytännöistä on tutkijatyöpajat. MELA-ohjelmiston tietosisällön yhteiskehittämisen esittelemiseksi järjestettiin syksyllä 2019 tutkijatyöpaja. Esitysten lisäksi keräsimme työpajassa palautetta avoimen lähdekoodin ja yhteiskehittämisen käytänteiden määrittelemiseksi. Vuoden 2020 aikana on tarkoitus järjestää vähintään yksi tutkijatyöpaja.
Kuva. MELA-ohjelmiston uudistamishankkeen suunnitelma mallifunktiokirjaston prosesseista.
Kirjoittajat: Daniel Melander ja Tuula Packalen