Uutissähkeet

PUUVA-hanke tuotti uutta tietoa uudistamisessa vähemmän käytettyjen puulajien siemen- ja taimituotannosta. Hankkeessa laadittiin tietokortit seuraavista aiheista. Heiskanen, J. 2024. Turvetta korvaavien kasvualustojen testaaminen vähemmän käytettyjen puulajien taimituotannossa [linkki julkaisuun] Himanen, K. & Kivimäenpää, M. 2024. Arkangelinlehtikuusen ja tervalepän kukintojen paleltumisherkkyys [linkki julkaisuun] Luoranen, J. 2024. Douglaskuusen ja lehtikuusen taimien istutuksen onnistuminen [linkki julkaisuun] Uotila, K. 2024. Metsätaimituotannon monipuolistaminen ja pienerien tuotantokustannukset [linkki julkaisuun] Ylioja, T., Aarnio, L., Leino, K., Hytönen, T. & Himanen, K. 2024. Siemen- ja …

Sekametsät Suomessa ja Ruotsissa Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ruotsin maatalousyliopisto (SLU) selvittivät maidemme sekametsien määrää ja rakennetta. Tutkimuksessa käytettiin valtakunnan metsien inventoinneista saatuja tietoja sen selvittämiseksi, miten erilaiset määritelmät vaikuttavat sekametsän osuuteen ja miten sekametsien osuus vaihtelee metsän kehitysvaiheen ja kasvupaikan mukaan. Sekametsiä, joissa vallitsevan puulajin osuus on enintään 75 %, on Suomen metsistä 31 % ja Ruotsin metsistä 36 %. Suomessa yleisin sekametsätyyppi on mänty-kuusi-koivusekametsä ja Ruotsissa mänty-kuusisekametsä. Sekametsien osuus …

Istutuskuusia voi kasvattaa luontaisen koivun kanssa yksijaksoisena sekametsänä Sekametsät tarjoavat monenlaisia ekosysteemipalveluja ja niillä on suurempi biologinen monimuotoisuus, ja ne kestävät häiriöitä paremmin kuin yhden puulajin metsät. Näistä hyödyistä huolimatta tietoa siitä, miten näitä metsiä tulisi perustaa ja hoitaa, on vielä vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata istutettujen kuusten ja luontaisesti syntyneiden koivujen varhaista kasvudynamiikkaa. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä kuuselle 8–14 vuotta sitten istutetusta taimikosta Etelä- ja Keski-Suomessa. Taimikoista mitattiin yhteensä …

Avointa metsä- ja luonnonvaratietoa voi hyödyntää metsänuudistamisen suunnittelussa Tarkempi tieto kasvupaikan olosuhteista ja niiden vaikutuksista uudistamistulokseen on tärkeää, kun valitaan sopivimmat puulajit ja uudistamismenetelmät uudistamisalalle. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin männyn, kuusen ja rauduskoivun ensimmäisen vuoden uudistamistulosta suhteessa avoimista metsä- ja luonnonvara-aineistoista saatavaan tietoon. Istutustaimien eloonjäämistä, pituuskasvua ja tuhoja sekä männyn kylvön onnistumista analysoitiin yhteensä 284 koealalla (1000 m2), jotka oli perustettu 18 uudistamisalalle Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 2020-2022 (ns. SEKAVA-kokeet). Rauduskoivun …

Kuusi ja mänty kasvavat tasatahtiin hoidetussa sekataimikossa Kuusi-mäntysekataimikoiden tilaa ja aiempaa kasvua tutkittiin 8-26-vuotiaissa taimikoissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Tutkituissa 10 taimikossa kuusi oli istutettu ja mänty oli luontaisesti syntynyt, kylvetty tai istutettu kasvupaikan viljavuudesta (OMT-VT) riippuen. Taimikonhoito oli tehty metsänhoitosuositusten mukaisesti. Mäntyä oli reilu kolmannes puustosta ja puulajit olivat tasaisesti sekoittuneet taimikoissa. Männyn keskiläpimitta oli 1 cm suurempi ja keskipituus 40 cm pidempi kuin kuusella. Tutkimuksessa havaittiin, että männyt ja …

Konekitkentä on varhaisperkausvaiheen taimikonhoitomenetelmä, jossa kasvatettavia havupuita haittaavat lehtipuut nostetaan maasta juurineen, jolloin taimikkoon ei synny kantovesoja. Konekitkentä on kilpailukykyinen raivaussahalla tehdylle taimikonhoidolle, jos suurimmalla osalla konekitketyistä taimikoista ei enää tarvita toista taimikonhoitoa. Konekitkennän onnistumista tutkittiin 66 kuusentaimikossa Keski- ja Itä-Suomessa 3–5 vuotta kitkennän jälkeen. Konekitkennän laatua mitattiin kuusten kanssa kilpailevien koivujen lukumäärällä sekä todennäköisyydellä, että kuuset kasvoivat vapaana lehtipuiden kilpailusta. Tutkituissa taimikoissa oli keskimäärin 3800 koivua hehtaarilla. Koivujen lukumäärä …

Istutuskuusten ja luontaisten koivujen kasvudynamiikka mahdollistaa niiden kasvatuksen tasarakenteisena sekametsänä. Nuorten kuusi-koivusekametsien tilaa ja aiempaa kasvua tutkittiin poikkileikkausaineistolla, joka mitattiin ensiharvennusvaihetta lähestyvistä sekametsistä Etelä- ja Keski-Suomesta. Metsiköt oli istutettu noin 20-30 vuotta aikaisemmin kuusella ja metsiköihin luontaisesti syntyneitä raudus- ja hieskoivuja oli jätetty taimikonhoidossa täydentämään kuusia. Tutkimukseen valittiin kymmenen tuoreen tai lehtomaisen kankaan kuusi-koivusekametsää, joissa koivujen osuus oli vähintään 15 % ja koivujen pituusero kuusiin nähden oli korkeintaan kolme metriä. …

Taimikonhoidon ajanmenekki vaihtelee paljon työkohteen, puuston ja työn tekijän mukaan Kohteesta ja puustosta johtuva ajanmenekin vaihtelu on tärkeä tieto työn hinnoittelussa. Työajanmenekki on perusta palkan maksulle ja metsänomistajan laskutukselle. Tutkimuksessa kehitettiin malli taimikonhoidon ajanmenekin arviointiin ennakkoon metsävaratiedoista saataviin taustamuuttujiin pohjautuen. Perinteisesti taimikonhoitotyömaan ajanmenekki on määritetty maastomittauksin. Mittaukset poistettavasta puustosta ja maastovaikeuden arviointi tuottavat hyvän ennusteen kohteen työvaikeudesta. Toisaalta tarkat mittaukset vievät paljon aikaa, ja arviointikustannukset voivat muodostua suuriksi lisäarvoa tuottavaan …

Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu Kaivinkoneilla tehtävän laikkumätästyksen rinnalla käytetään yhä enemmän jatkuvatoimista laikkumätästystä, koska muokkauskustannus on pienempi. Tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat laikkumätästyksen laatuun, kun muokkaus tehdään metsätraktoriin kytketyllä Bräcke-laikkurilla. Muokkausjäljen laatua mitattiin yhteensä 66 uudistamisalalta Itä-Suomessa. Kohteet valittiin niin, että uudistamisalojen olosuhteet vaihtelivat muokkausalojen välillä. Maanmuokkausjäljen laatua kuvattiin lineaarisella sekamallilla (mättäiden lukumäärä) ja yleistetyillä lineaarisilla sekamalleilla (onnistuneen maanmuokkauksen todennäköisyys). Uudistamisaloilta kerätyllä koeala-aineistolla selvitettiin seuraavien tekijöiden vaikutusta istutuskelpoisten mättäiden lukumäärään koealoilla: …

Kahdessa juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kuusen ja männyn paakkutaimien syysistutusten onnistumista. Kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin taimien juurten kasvua ja maastomenestymistä kahdessa istutuskokeessa. Taimia istutettiin elo-lokakuussa kahden viikon välein sekä seuraavana keväänä toukokuun puolivälissä. Elokuussa ja syyskuun alussa taimet vielä juurtuivat hyvin. Syyskuun puolivälin jälkeen syksyllä istutetut taimet eivät enää juurtuneet. Syksyn heikko juurtuminen näkyi seuraavana keväänä juurten kasvun alkamisessa: juurtumattomat taimet aloittivat juurten kasvun hitaammin kuin hyvin juurtuneet taimet. Kokeiden perustaminen …