Konekitkentä
Varhaisperkausvaiheessa tehtävässä konekitkennässä kasvatettavia havupuita haittaavat lehtipuut nostetaan maasta juurineen, jolloin taimikkoon ei synny kantovesoja. Siten suurimmalla osalla konekitketyistä taimikoista ei enää tarvita toista taimikonhoitoa. Konekitkentä tehdään sulan maan aikaan ja se soveltuu vain kivennäismaille. Peitteisimmät taimikot kitketään lehdettömään aikaan, jolloin kasvatettavat havupuut näkyvät hyvin.
Kuusen istutustaimikon konekitkentä. Kuva Karri Uotila.
Kitkentäkohteiden valinta ja kitkennän ajoitus on tehtävä huolellisesti. Oikein ajoitettu konekitkentä tehdään kuusella siinä vaiheessa, kun istutustaimet ovat metrin tai vähän sitä pidempiä. Tässä vaiheessa taimien yli voidaan vielä ajaa työkoneella ja lyhimmätkin siemensyntyiset lehtipuut ovat yli 0,5 m, jolloin lehtipuut saadaan kitkettyä tarkemmin.
Myös männyntaimikot konekitketään noin metrin pituusvaiheessa. Männyntaimikoissa lehtipuuston lisäksi poistetaan ylimääräinen männyn tiheys laatuharvennuksena. Hyvän laatukehityksen varmistamiseksi kuivahkolla kankaalla jätetään männyn tiheydeksi 3 000–3 500 kpl/ha, ja kuivalla kankaalla 1 800–2 000 kpl/ha.
Konekitketty männyn kylvötaimikko. Kuva Jari Miina.
Konekitketty istutuskuusikko, josta kehittyy sekametsä. Kuva Jari Miina.
Koneellista taimikonperkausta tehdään myös leikkaavilla terillä. Leikkaavien terien kautta on mahdollista levittää nestemäistä vesakontorjunta-ainetta niin, että kantovesojen syntyminen estyy tai vähenee.
Risupeten raivauspäätä käytetään koneellisessa taimikonperkauksessa. Kuva Jari Miina.
Jatka sivulle Metsänhoidon laadunhallinta.
Siirry Metsänhoitotiedon pääsivulle.