PUULAJIVALINTA

Puulajivalinta

Jaana Luoranen, Saija Huuskonen, Karri Uotila & Jari Miina

Pääperiaatteena metsänuudistamisen puulajivalinnassa on valita laji kasvupaikan viljavuuden ja maan raekoostumuksen mukaan. Näin saadaan maan tuotosedellytykset parhaiten hyödynnettyä. Monimuotoisuuden ja ilmastokestävyyden lisäämiseksi metsänuudistamisessa tavoitellaan sekametsien perustamista. Tähän meidän kolme pääpuulajiamme antaa hyvät mahdollisuudet karumpia, vain männylle soveltuvia kasvupaikkoja lukuun ottamatta.

Metsänuudistamisessa on suosittu kuusen istutusta, koska se on tuottanut hyviä tuloksia, ja männyn ja rauduskoivun kasvatukseen liittyy hirvieläinten tuhoriski. Ilmastonmuutos tekee kuitenkin kuusesta alttiimman kuivuudelle ja kirjanpainajalle. Ilmaston muuttuessa on tärkeää lisätä puulajikirjoa ja valita kasvupaikalle sopivat puulajit. Katso PUUVA-hankkeessa tehty animaatiovideo puulajivalinnasta täältä.

Pääpuulajien ohella myös vähemmän käytettyjen puulajien (mm. lehtikuusi, tervaleppä ja tammi) uudistaminen on vaihtoehto, kun kasvupaikka sen mahdollistaa. Esimerkiksi kosteiden painanteiden istutus tervalepälle on hyvä vaihtoehto ojitukselle ja kuusen istutukselle. Puulajikirjon lisääminen yksittäisillä puilla tai puuryhmillä lisää metsän monimuotoisuutta.

Sekametsän voi perustaa esimerkiksi istuttamalla kuusta ja istuttamalla tai kylvämällä mäntyä molemmille puulajeille soveltuvilla kasvupaikoilla. Kuusen ja rauduskoivun sekaistutus johtaa kaksijaksoiseen sekametsään istutusrauduskoivun nopeamman alkukehityksen vuoksi. Usein sekapuusto saadaan aikaiseksi viljelytaimien ja luontaisten taimien avulla. Jalostetut, mätästysalalle istutetut kuuset pystyvät kilpailemaan luontaisten, siemensyntyisten koivujen kanssa. Yksijaksoinen kuusi-koivusekametsä perustetaan alentamalla kuusen istutustiheyttä ja hyödyntämällä luontaisia koivuja. Maanmuokkauksen laadusta ja tiheydestä ei tule kuitenkaan tinkiä, jotta kuuset lähtevät ripeästi kasvuun ja koivuja syntyy tasaisesti uudistamisalalle.

Karuilla mailla mänty kasvaa hyvälaatuista, melko pienioksaista tukkipuuta jopa kohtuullisen harvassa kasvatusasennossa. Viljavammilla kasvupaikoilla männyn laatu tukkipuuna yleensä heikkenee, vaikka kasvu on hyvää. Kuva Karri Uotila.

Yleensä karut, karkearakeiset maat uudistetaan männylle. Männyn istutus soveltuu hyvin vielä karkearakeisille tuoreen kankaan kasvupaikoille. Muuten tuoreet kankaat ja sitä viljavammat kasvupaikat, joilla maalaji on keskikarkeaa tai hienompaa ainesta, uudistetaan kuuselle. Kuusta ei tule viljellä liian karuille kasvupaikoille, sillä kuivuuden vaivaamat kuuset altistuvat kirjanpainajatuholle. Hyvin vettäläpäisevät tuoreen kankaan kasvupaikat voidaan uudistaa myös rauduskoivulle tai muulle lehtipuulle.

Turvemailla puolukkaturvekankaat ja sitä karummat kasvupaikat uudistetaan männylle ja ruoho- ja mustikkaturvekankaat kuuselle. Rauduskoivua ei voi viljellä turvemailla.

 

Kuusi on tuoreille kankaille ja sitä viljavammille kasvupaikoille sopiva puulaji. Kuva Karri Uotila.

 

Rauduskoivu menestyy vettä hyvin läpäisevillä viljavilla kivennäismailla. Pikkukoivu on kasvanut laikkumättäässä 1,5 kasvukaudessa pituutta 60–70 cm. Kuva Emil Peltoniemi.

Kuusen istutusalalle on syntynyt luontaisia mäntyjä ja rauduskoivuja, joita on säästetty varhaisperkauksessa. Myöhemmässä taimikonhoidossa kuivemmille alueille jätetään kasvamaan kuusi-mäntysekapuusto ja kosteampiin kohtiin kuusi-koivusekapuusto. Kuva Jari Miina.

Juurikäävän pahasti tartuttamilla alueilla puulajivalintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Juurikääpä voi elää lahoissa kannoissa vuosikymmeniä ja tartuttaa uuden puusukupolven kantojen ympäriltä. Tehokkain keino vähentää uuden puusukupolven tartuntaa on uudistaa metsikkö lehtipuulla. Lehtipuut ovat hyvin vastustuskykyisiä juurikäävälle. Sen sijaan lehtikuusi on melko altis juurikääpätartunnalle.

Myös uudistamismenetelmä valitaan kasvupaikan viljavuuden ja maan raekoostumuksen mukaan. Viljavimmilla kasvupaikoilla käytetään maanmuokkausta ja istutusta, karuhkoilla kasvupaikoilla maanmuokkausta ja kylvöä, ja karuimmilla kasvupaikoilla luontaista uudistamista. Heikkokasvuisimmat karukkokankaat ja jäkäläturvekankaat jätetään aktiivisen puunkasvatuksen ulkopuolelle.

  Uudistettava puulaji ja uudistamismenetelmä valitaan kivennäismailla kasvupaikkatyypin ja maalajin perusteella. Taulukkoon on koottu ne uudistamisvaihtoehdot, joita käyttäen uudistamistulos on varmin.

	Maalaji
Metsätyyppi	Karkea	Keskikarkea	Hieno
Karukkokankaat	Ei aktiivista puunkasvatusta
Kuivat kankaat	MÄNTY kylvö / luontainen uudistaminen
Kuivahkot kankaat			MÄNTY istutus
Tuoreet kankaat	MÄNTY istutus	KUUSI istutus	KUUSI istutus
		KOIVU istutus
Lehtomaiset kankaat ja lehdot	KUUSI istutus	KUUSI istutus
		KOIVU istutus

 

Uudistettavan puulajin ja uudistamismenetelmän valinta turvemaiden eri turvekangastyypeillä. Taulukkoon on koottu ne uudistamisvaihtoehdot, joita käyttäen uudistamistulos on varmin.

Turvekangastyyppi	Uudistamismenetelmä ja puulaji
Jäkäläturvekangas	Ei aktiivista puunkasvatusta
Varputurvekangas I	MÄNTY kylvö / luontainen uudistaminen
Varputurvekangas II
Puolukkaturvekangas I		MÄNTY istutus	KUUSI istutus
Puolukkaturvekangas II
Mustikkaturvekangas I
Mustikkaturvekangas II
Ruohoturvekangas

 

Jatka sivulle Puulajikirjon monipuolistaminen.

Siirry Metsänhoitotiedon pääsivulle.