Metsänuudistamistuloksen inventointi – työkalu metsänuudistamisen laadun hallintaan
Maastomittauksiin perustuvaa metsänuudistamisen laadun seurantamenetelmää kehitettiin yhdessä noin 40 metsänhoitoyhdistyksen kanssa kuuden eteläsuomalaisen metsäkeskuksen alueella. Mittauksia tehtiin vuosina 2000–2006 Lounais-Suomen, Häme-Uudenmaan, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon metsäkeskusten alueella yhteensä 135 kunnassa. Inventoitujen taimikoiden kokonaispinta-ala oli runsaat 22 000 hehtaaria.
Laadun hallinnan menetelmäkehityksen pohjana käytettiin laatujohtamisen yleistä teoriapohjaa sekä UPM-Kymmenen omissa metsissä saatuja hyviä kokemuksia laatutyöstä. Metsänhoitoyhdistysten kanssa tehty laatutyö sisälsi kesän maastoinventoinnit ja niihin perustuvan analysoidun palautteen sekä yhteenvedon toimintatavoista ja kehittämistarpeiden kartoituksen. Palveluntarjoajan operatiivisista valinnoista vastaavat asiakasvastaavat ja työntekijät saivat mitattua palautetta uudistamistöiden suunnittelun ja toteutuksen onnistumisesta 3–5 vuoden kuluttua uudistamistoimenpiteistä. Inventointimenetelmän avulla arvioitiin uudistamistuloksen laatu kolmivuotiaista istutustaimikoista, nelivuotiaista kylvötaimikoista ja viisivuotiaista luontaisesti uudistetuista taimikoista.
Metsänuudistamisketjujen tuloksissa havaittiin suurta vaihtelua eri toimijoiden välillä. Menetelmävalinnoista istutus kuuselle yhdessä mätästyksen kanssa antoi varmimman uudistamistuloksen (Taulukko 1). Männylle uudistetuista kohteista 47 % olisi kasvupaikan viljavuuden ja maalajin perusteella soveltunut kuuselle tai rauduskoivulle. Kuusen istutuksen lisäksi etenkin männyn istutuksissa saatiin viitteitä alhaisista istutustiheyksistä, jotka liittyivät osittain maanmuokkauksen toteutukseen. Maanmuokkaustavan valinta ja työn toteutus olivat keskeisiä viestejä palautteessa metsäammattilaisille.
Taulukko 1. Metsänuudistamisen laadun hallinnan inventoinneissa käytetyt tavoitetiheydet ja hyvien uudistamistulosten osuus uudistamisketjuittain.
Uudistamisketju | Kuusi | Mänty | Koivu | |||
Tavoite | Hyvien osuus | Tavoite | Hyvien osuus | Tavoite | Hyvien osuus | |
(kpl/ha) | % | (kpl/ha) | % | (kpl/ha) | % | |
Istutus* | 1600 | 61 | 1800 | 55 | 1400 | 77 |
Kylvö | 3000 | 19 | 3000 | 45 | 3000 | 49 |
Luont. uudist. | 3000 | 38 | 3000 | 34 | 3000 | 61 |
* Istutusketjuissa tarkastellaan kasvatuskelpoisia havupuiden/koivun taimia, ja muissa menetelmissä tavoitepuulajin taimien kokonaismäärää. Tavoitetiheydet perustuvat 1990-luvulla käytössä olleisiin Tapion Metsänhoitosuosituksiin (1994).
Laatujohtamisen perusperiaatteet toimivat hyvin metsänuudistamispalveluja kehitettäessä. Metsäammattilaisten asettamat tavoitteet uudistamisketjujen laadun kehittämiseksi toteutuivat jossakin määrin, mutta parantamisen varaa oli etenkin koko uudistamisketjun suunnittelussa, menetelmävalinnoissa ja töiden toteutuksessa. Metsänuudistamispalvelujen laadun kehittäminen toimijakohtaisella tavoitteenasettelulla, systemaattisella työn mittauksella sekä jatkuvalla kehitystyöllä on edelleen tarpeen.
Siirry Metsänhoitotiedon pääsivulle.
Lähteet
Saksa, T. & Kankaanhuhta, V. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä. 90 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-40-2040-7