Jatkuvatoiminen laikkumätästys
Jatkuvatoimisia, eli automaattisesti koneen liikkuessa laikkumätästäviä maanmuokkauskoneita on ollut käytössä 1970–1980-luvuilta lähtien, mutta mätästykset on tehty pääasiassa kaivureilla. Kiinnostus menetelmää kohtaan on lisääntynyt viime aikoina, kun laitteiston tekninen kehitys on parantanut sen tuottavuutta ja muokkausjälkeä.
Jatkuvatoimista laikkumätästystä tulevalla kuusen istutusalueella. Kuvat Jari Miina.
Menetelmä tiedetään hyvin nopeaksi mätästysmenetelmäksi. Sen tuottavuus on noin 3–5-kertainen kaivinkoneeseen verrattuna. Kaivinkoneella mätästetään tyypillisesti reilu hehtaari päivässä, kun jatkuvatoimisella mätästäjällä muokkausjälkeä syntyy työpäivässä noin 5 hehtaaria. Tuntikustannukseltaan jatkuvatoiminen mätästys on jonkin verran kalliimpaa, joten kustannustaso hehtaaria kohden asettuu noin puoleen kaivurimätästyksen kustannustasosta.
Jatkuvatoiminen mätästys ei kuitenkaan sovellu kaikille muokkauskohteille. Siksi siihen, mitkä kohteet soveltuvat paremmin kaivurimätästykseen ja mitkä jatkuvatoimiseen mätästykseen, on kiinnitettävä huomiota.
Kohdevalinnalla voidaan vaikuttaa ennen kaikkea muokkausjäljen laatuun. Keskeinen laatuun vaikuttava tekijä jatkuvatoimisessa laikkumätästyksessä on hakkuutähteet. Muokkausalalla ei tule olla tuoreita hakkuutähteitä, eli muokkaus tulee tehdä vasta, kun hakkuutähteet ovat kuivuneet tai korjattu pois.
Jatkuvatoiminen mätästys soveltuu vähäkivisiin, maastoltaan tasaisiin ja ohuthumuksisiin kivennäismaakohteisiin. Muokkausalan kivisiin kohtiin laikkumättäitä ei edes yritetä tehdä, vaan näihin kohtiin muokkauspää säädetään tekemään laikkuja. Suuret hakkutähdekasat on järkevää kiertää ja niiden ympärille tehdään mättäitä tiheämpään. Kokenut kuljettaja säätää ajon aikana sekä ajonopeutta että muokkauspäätä niin, että rinnettä alas ja ylöspäin ajettaessa syntyy istutuskelpoisia mättäitä. Myös maalaji ja humuskerroksen paksuus vaikuttaa muokkausjäljen laatuun, joten muokkauspäätä on säädettävä myös näiden tekijöiden muuttuessa.
Vähäkivisellä alueella muokkauksen laatu ja istutustulos on hyvä. Kuva Jari Miina.
Kuusen taimia istutettuna jatkuvatoimisen mätästäjän tekemälle muokkauslinjalle. Runsas kivisyys hankaloittaa hyvien mättäiden tekoa ja istutuspaikan valintaa. Kuva Karri Uotila.
Kaivurimätästykseen verrattuna jatkuvatoiminen mätästys on sitä edullisempaa, mitä suurempi työmaan pinta-ala on. Alle 0,5 hehtaarin työmaat kannattaa mieluummin mätästää aina kaivinkoneella.
Kasvupaikan vesitalouteen jatkuvatoimisella mätästyksellä ei voi vaikuttaa, joten veden vaivaamilla kohteilla ainoa vaihtoehto on kaivinkoneen käyttö. Suuremmilla työmailla kaivurin lisäksi voi olla järkevä käyttää myös jatkuvatoimista mätästystä, jos sille hyvin soveltuvaa työmaata on riittävästi. Tarkempia selvityksiä kahden koneen käytön kannattavuudesta ei ole, mutta karkeasti ottaen noin 1,5 hehtaarin jatkuvatoimiseen mätästykseen soveltuva pinta-ala vesitalouden järjestelyä vaativan alan lisäksi luo jo edellytykset kahden eri koneen käytölle.
Laitteiden kehitystyö on tähdännyt siihen, että muokkausjäljen laatu olisi hyvä vaihtelevista olosuhteista huolimatta. Myös kuljettajan kokemuksella ja osaamisella on vaikutusta muokkausjäljen laatuun.
Uusimmat laiteversiot on varustettu nivelletyillä varsilla niin, että muokkauspäät voivat kiertää eteen osuvat kannot ja kivet. Muokkauspäissä on myös hydraulinen painotus. Kuljettaja voi valita ajon aikana useasta etukäteen ohjelmoidusta säätövaihtoehdosta, joilla voidaan muuttaa mm. muokkauspään pyörimisnopeutta sekä laikun syvyyttä ja pituutta. Nämä tekijät yhdessä ajonopeuden kanssa vaikuttavat mättään kokoon ja muotoon. Kuva Jari Miina.
Sopivalla kohteella jatkuvatoiminen mätästys on erittäin kannattava muokkausmenetelmä ja tarjoaa selviä kustannussäästöjä metsänuudistamiseen. Menetelmälle sopivilla muokkauskohteilla muokkausjäljen laatu on myös hyvä.
Jatka Kääntömätästykseen.
Siirry Metsänhoitotiedon pääsivulle.
Lähteet
Saksa, T., Miina, J., Haatainen, H. & Kärkkäinen, K. 2018. Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu. Tutkimusseloste. Metsätieteen aikakauskirja 2018-10008. 2 s. https://doi.org/10.14214/ma.10008
Saksa, T., Miina, J., Haatainen, H. & Kärkkäinen, K. 2018. Quality of spot mounding performed by continuously advancing mounders. Silva Fennica 52(2). 13 s. https://doi.org/10.14214/sf.9933
Saarinen, V.-M. 2006. The effects of slash and stump removal on productivity and quality of forest regeneration operations – preliminary results. Biomass and Bioenergy 30: 349-356.
Rantala, J., Saarinen, V.-M. & Hallongren, H. 2010. Quality, productivity and costs of spot mounding after slash and stump removal. Scandinavian Journal of Forest Research 25(6): 507-514.