Koneistutus
Koneellisessa metsänistutuksessa maanmuokkaus ja taimien istutus on yhdistetty samaksi työkokonaisuudeksi. Suomessa yleisimmin käytettävät istutuslaitteet ovat Bracke, M-Planter ja Risutec. Ne asennetaan tavallisimmin tela-alustaisen kaivinkoneen puomiin. Koneellisesti on 2010-luvulla istutettu alle viisi prosenttia kokonaistaimimäärästä.
Suomessa yleisimmin käytössä olevat istutuslaitteet Bracke (ylä., kuva Mikko Syri), M-Planter (kesk., kuva Erkki Oksanen) ja Risutec (ala., kuva Jussi Aikala)
Kaikissa istutuslaitteissa maa muokataan laikkumätästämällä samoin kuin erillisessä laikkumätästyksessä (ks. laikkumätästys). Kuljettaja istuttaa mahdollisimman monta tainta yhdestä työpisteestä puoliympyrän muotoiselle kaarelle ja etenee sen jälkeen yleensä peruuttamalla seuraavalle työpisteelle. Tehdyt mättäät tiivistetään kevyesti istutuslaitteen omalla painolla, jonka jälkeen taimi tippuu napin painalluksella automaattisesti taimikasetista istutusputkea pitkin mättääseen. Taimi istutetaan suoraan ja keskelle mätästä ns. syväistutuksena, jolloin paakun yläreunan päälle tulee maata vähintään 5 cm ja juuripaakku yltää mättään sisään jääneeseen kaksinkertaiseen humuskerrokseen. Lopuksi tiivistystassu(t) tiivistää maan taimen ympäriltä.
Taimi istutetaan koneellisesti tuoreeseen muokkausjälkeen, keskelle mätästä ns. syväistutuksena. Kuva Erkki Oksanen.
Istutuslaitteen taimikasettiin sopii mallista riippuen kerralla muutamia kymmeniä taimia. Kuljettaja lataa taimikasetin uudelleen täyteen noin kerran tunnissa koneessa olevasta suuremmasta taimien kuljetustelineestä, johon mahtuu kerralla koko päivän taimitarve. Suurempi taimivarasto on yleensä yrittäjän ylläpitämällä välivarastolla (ks. välivarasto).
Istutuskoneilla on mahdollista istuttaa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Taimimateriaalin on oltava istutusajankohtaan sopivaa (ks. istutusajankohdat) ja täytettävä käsinistutukseenkin liittyvät alkuperä- ja terveysvaatimukset (ks. taimien vastaanottotarkastus). Taimimateriaalin tulee olla tasalaatuista ja -kokoista, keskimäärin vähintään 15 cm pituista. Koneistutettujen taimien tulee olla tanakoita, suoria ja yksilatvaisia, jolloin ne tippuvat putkesta painovoiman avulla istutuskuoppaan. Lisäksi juuriston on oltava elinvoimainen ja sidottava turvepaakku melko tiukasti yhteen.
Kuljettaja lataa taimikasetin käsin. Kuva Erkki Oksanen
Koneellisessa istutuksessa sama yrittäjä vastaa kokonaisuudessaan uudistamistoimenpisteistä. Näin kahden työvaiheen väliin ei jää aikaa ja siten työ on helpompi organisoida. Ammattitaitoiset kuljettajat takaavat laadukkaan työn tuloksen, ja omavalvonnan avulla kuljettaja saa palautetta työstään välittömästi. Taimi istutetaan aina tuoreeseen muokkausjälkeen, keskelle mätästä ja riittävän syvään. Tämä varmistaa taimikon nopean alkukehityksen ja auttaa taimea kilpailussa pintakasvillisuutta ja vesakkoa vastaan.
Koneistutus sopii maastoltaan tasaisiin ja ohuthumuksisiin kivennäismaakohteisiin. Työtä hidastavat kivisyys, sekä erilaiset pintaesteet kuten hakkuutähteet ja kannot. Kohteen vesitalouden järjestelyjen tulisi olla kunnossa ennen koneistutusta, mutta sovittaessa pienet ojitustarpeet on mahdollista toteuttaa. Työmaasuunnittelussa on myös otettava huomioon istutusajankohta ja istutettava taimilaji (ks. istutusajankohdat). Esimerkiksi keskikesällä istutettavat taimet täytyy kasvattaa varta vasten kesäistutukseen muutaman viikon istutusaikataululla (kts. kesäistutus). Koneiden siirtokustannusten vähentämiseksi kohteiden tulee mielellään olla riittävän suuria ja järkevästi ketjutettuja, kuten kaikissa koneellisen metsänhoidon työlajeissa.
Kohteen ominaisuuksien vaikutus kohdevalintaan. Sinisellä taustalla perusvaatimukset koneelliseen istutukseen. Vihreällä taustalla koneellista istutusta tukevat ominaisuudet, ja punaisella koneellista istutusta heikentävät ominaisuudet (Laine & Syri 2012).
Koneellisen istutuksen yleistymistä on hidastanut sen heikko kustannuskilpailukyky verrattuna erilliseen maanmuokkaukseen ja käsinistutukseen. Kustannuskilpailukykyyn vaikuttaa koneiden käyttöaste, kuljettajan ammattitaito, kohdevalinta sekä taimimateriaalin laatu ja -saatavuus. Menetelmän yleistymistä tulevaisuudessa tukee metsureiden ikääntyminen ja metsänomistajien omatoimisuuden väheneminen. Koneistutus pienentää 20 % henkilöstöresurssien tarvetta metsuri-istutukseen verrattuna.
Metsänistutuksen laajamittaiselle koneellistamiselle ei ole esteitä, mutta se edellyttää uudenlaista työn organisointia ja asenteiden muuttumista. Oikeilla kohteilla, ammattitaitoisilla kuljettajilla ja laadukkaalla taimimateriaalilla koneellinen istutus on kilpailukykyinen vaihtoehto perinteiselle käsinistutukselle. Koneistutuksen tuottavuutta on hyvät edellytykset kehittää edelleen uusilla teknologisilla innovaatioilla ja työn organisoinnin edistämisellä.
Koneistutuksen työn tulos on laadukasta oikein valituilla uudistusaloilla, ammattitaitoisilla kuljettajilla ja laadukkaalla taimimateriaalilla. Kuva Mikko Syri.
Jatka sivulle Taimikonhoito.
Siirry Metsänhoitotiedon pääsivulle.
Lähteet:
Laine, T. & Syri, M. 2012. Koneellisen metsänistutuksen opas. Suomen metsäkeskus. 72 s. https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/koneistutusopas-2012-netti-suojattu.pdf
Koneistuttaja –palvelu. http://www.koneistuttaja.fi/koneistutus/
Koneistutuksen työohje. https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/koneellisen-istutuksen-tyoohje.pdf
Koneistutuksen yleisesite. https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/koneistutusesite.pdf
Koneistutuksen esittelyvideo. https://www.youtube.com/watch?v=YrmpWKTgY5Q