Konekitkentä on varhaisperkausvaiheen taimikonhoitomenetelmä, jossa kasvatettavia havupuita haittaavat lehtipuut nostetaan maasta juurineen, jolloin taimikkoon ei synny kantovesoja. Konekitkentä on kilpailukykyinen raivaussahalla tehdylle taimikonhoidolle, jos suurimmalla osalla konekitketyistä taimikoista ei enää tarvita toista taimikonhoitoa.
Konekitkennän onnistumista tutkittiin 66 kuusentaimikossa Keski- ja Itä-Suomessa 3–5 vuotta kitkennän jälkeen. Konekitkennän laatua mitattiin kuusten kanssa kilpailevien koivujen lukumäärällä sekä todennäköisyydellä, että kuuset kasvoivat vapaana lehtipuiden kilpailusta. Tutkituissa taimikoissa oli keskimäärin 3800 koivua hehtaarilla. Koivujen lukumäärä kasvoi maaperän kosteuden (kosteusindeksin), kasvupaikan viljavuuden ja humuskerroksen paksuuden lisääntyessä. Noin 80 %:ssa taimikoista oli vähintään 1000 kilpailusta vapaana kasvavaa kasvatuskelpoista kuusentainta. Kun kuusten pituus kitkennän aikaan oli 125 cm, niin 60–80 prosentin todennäköisyydellä kuuset kasvoivat inventoinnin aikaan (3–5 vuotta kitkennän jälkeen) vapaana kilpailusta. Kuusen taimikoiden myöhempää kehitystä simuloitiin ensiharvennusvaiheeseen. Simulointien mukaan koivut kehittyivät kuusten kanssa samassa latvuskerroksessa ja ensiharvennusvaiheessa koivun osuus puuston kokonaistilavuudesta oli noin 10 %. Konekitketyistä kuusentaimikoista on siis kehittymässä kuusi-koivusekametsiä. Tulosten mukaan konekitkennän oikealla ajoituksella (kuuset vähän yli metrisiä) ja kohdevalinnalla menetelmä soveltuu ainoaksi taimikonhoidoksi kuusen istutustaimikoissa.
Saksa T., Miina J., Luukkonen O. (2023). Uprooting as a pre-commercial thinning operation in young Norway spruce stands. Silva Fennica vol. 57 no. 2 article id 22027. https://doi.org/10.14214/sf.22027