Istutuskuusten ja luontaisten koivujen kasvudynamiikka mahdollistaa niiden kasvatuksen tasarakenteisena sekametsänä.
Nuorten kuusi-koivusekametsien tilaa ja aiempaa kasvua tutkittiin poikkileikkausaineistolla, joka mitattiin ensiharvennusvaihetta lähestyvistä sekametsistä Etelä- ja Keski-Suomesta. Metsiköt oli istutettu noin 20-30 vuotta aikaisemmin kuusella ja metsiköihin luontaisesti syntyneitä raudus- ja hieskoivuja oli jätetty taimikonhoidossa täydentämään kuusia. Tutkimukseen valittiin kymmenen tuoreen tai lehtomaisen kankaan kuusi-koivusekametsää, joissa koivujen osuus oli vähintään 15 % ja koivujen pituusero kuusiin nähden oli korkeintaan kolme metriä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset kuusen ja koivun kehityspolut olivat johtaneet tasarakenteiseksi sekametsäksi.
Sekametsiköissä kuusen osuus runkoluvusta oli keskimäärin 60 %, rauduskoivun 22 %, hieskoivun 10 % ja muiden puulajien, pääosin mäntyä, osuus oli 8 %. Kuusen keskipituus oli 10,3 m ja rauduskoivun 13,6 m (vastaavasti valtapituudet 13,6 m ja 15 m). Molempien puulajien rinnankorkeusläpimitta oli 11,5 cm. Hieskoivut olivat sekä pituudeltaan että läpimitaltaan jonkin verran pienempiä kuin rauduskoivut.
Kaatokoepuista sahattiin kannonkorkeudelta kiekot, joista määritettiin puiden ikä ja läpimitan kehitys. Pituuskehitys määritettiin kaatopuista mitattujen pituuskasvujen avulla ja lisäksi lehtipuiden pituuskehitys määritettiin eri korkeuksilta laskettujen lustojen lukumäärien avulla. Puulajien väliset ikäerot olivat pieniä; rauduskoivut olivat vuoden nuorempia kuin hieskoivut ja kuuset.
Kuten oli oletettua, aluksi koivujen (kannonkorkeus)läpimitan kasvu oli kuusta nopeampaa, ja rauduskoivulla selvästi hieskoivua nopeampaa. 10-20 vuoden iässä kuusi ohitti läpimitassa rauduskoivun, ja hieskoivun tätäkin varhaisemmassa vaiheessa.
Myös rauduskoivujen pituuskasvu oli aluksi huomattavasti nopeampaa kuin hieskoivun ja kuusen. Myös hieskoivu kasvoi pituutta selvästi kuusta nopeammin. Kuitenkin muutaman ensimmäisen kasvukauden jälkeen koivun pituuskasvu hidastui nopeasti kuusen pituuskasvuun verrattuna. Niinpä kuusen pituuskasvunopeus ohitti hieskoivun pituuskasvun reilun 10 vuoden iässä, kun kuuset olivat noin 6 metrin pituisia. Vastaavasti kuusen pituuskasvunopeus ohitti rauduskoivun noin 20 vuoden iässä, kun kuuset olivat noin 10 metrisiä ja rauduskoivut noin 13 metrisiä. Ensiharvennusvaihetta lähestyttäessä kuusten pituuskasvu oli jo noin 10 cm suurempi kuin koivujen pituuskasvu. Vaikka koivut olivat olleet taimikkovaiheessa 2-3 metriä kuusia pidempiä, niin lievä koivusekoitus ei ollut häirinnyt kuusten alkukehitystä ja ensiharvennusiässä kuusi kasvoi jo selvästi koivuja nopeammin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että kuusta ja koivua on mahdollista kasvattaa samassa latvuskerroksessa sekametsässä. Jos tavoitteena on perustaa kuusi-koivusekametsä ja säilyttää koivusekoitus koko kiertoajan, niin kasvatettavat koivut on mahdollista jättää jo varhaisperkauksessa. Myöhemmässä taimikonhoidossa (harvennuksessa) on huomioitava, että kuusten ja koivujen kokonaisrunkoluku ei jää liian korkeaksi. Taimikkoon kasvamaan jätettävät koivut voivat olla jopa hieman kuusta pidempiä, jotta koivut eivät riukuuntuisi kuusten puristuksissa ja koivut kasvavat elinvoimaisesti sekametsässä koko kiertoajan.
Huuskonen, S., Lahtinen, T., Miina, J., Uotila, K., Bianchi, S. & Niemistö, P. 2023. Growth dynamics of young mixed Norway spruce and birch stands in Finland. Forests 14, article id 56. https://doi.org/10.3390/f14010056
