Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu
Kaivinkoneilla tehtävän laikkumätästyksen rinnalla käytetään yhä enemmän jatkuvatoimista laikkumätästystä, koska muokkauskustannus on pienempi. Tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat laikkumätästyksen laatuun, kun muokkaus tehdään metsätraktoriin kytketyllä Bräcke-laikkurilla. Muokkausjäljen laatua mitattiin yhteensä 66 uudistamisalalta Itä-Suomessa. Kohteet valittiin niin, että uudistamisalojen olosuhteet vaihtelivat muokkausalojen välillä. Maanmuokkausjäljen laatua kuvattiin lineaarisella sekamallilla (mättäiden lukumäärä) ja yleistetyillä lineaarisilla sekamalleilla (onnistuneen maanmuokkauksen todennäköisyys). Uudistamisaloilta kerätyllä koeala-aineistolla selvitettiin seuraavien tekijöiden vaikutusta istutuskelpoisten mättäiden lukumäärään koealoilla: laitetyyppi (Bräcke M25.a vs. BD 296), kasvupaikka, hakkuutähteet, humuksen paksuus, maalaji, kivisyys, maan märkyys ja maaston muoto. Istutuskelpoisiksi mättäiksi luettiin ilman parantelua ja parantelun – esimerkiksi saappaalla polkemalla – jälkeen istutettavissa olevat mättäät.
Mitatuilla muokkausaloilla oli laikkumättäitä keskimäärin 1892 ± 290 mätästä ha–1, joista 1398 ± 325 mätästä ha–1 (74 %) luokiteltiin istutuskelpoisiksi. Koealakohtaista istutuskelpoisten mättäiden lukumäärään vaikutti merkitsevästi hakkuutähteet, humuksen paksuus, maalaji, kivisyys ja maaston muoto. Hakkuutähteiden korjuu tai maan muokkaus sen jälkeen, kun hakkuutähteet olivat kuivuneet, lisäsivät istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää 259 ja 191 mättäällä ha–1 verrattuna tilanteeseen, jossa mätästys oli tehty tuoreiden hakkuutähteiden aikaan. Hakkuutähteet tulkittiin tuoreiksi, kun hakkuu oli tehty edellisen vuoden elokuun jälkeen ja muokkaus tehtiin ennen seuraavan vuoden elokuuta. Humuskerroksen paksuuden suurentuminen 5 cm:llä vähensi istutuskelpoisten mättäiden määrää 148 mättäällä ha–1. Istutuskelpoisten mättäiden määrä väheni 153 mätästä ha–1, kun mätästys oli tehty rinteeseen; muokkausalojen notkopaikoissa oli 447 istutuskelpoista mätästä ha–1 vähemmän kuin tasamaalla.
Tulosten mukaan jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatua voidaan parantaa huolellisella uudistamisalan valinnalla ja muokkauksen ajoituksella; muokkaus on syytä tehdä vasta, kun hakkuutähteet ovat kuivuneet. Myös muokkauskoneen kuljettajan kokemuksella ja hänen tekemillä laitteen säädöillä on todennäköisesti vaikutusta muokkausjäljen laatuun, joten myös näiden tekijöiden vaikutusta tulisi selvittää.
Saksa, T., Miina, J., Haatainen, H. & Kärkkäinen, K. 2018. Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu. Tutkimusseloste. Metsätieteen aikakauskirja 2018-10008. https://doi.org/10.14214/ma.10008
Saksa, T., Miina, J., Haatainen, H. & Kärkkäinen, K. 2018. Quality of spot mounding performed by continuously working mounders. Silva Fennica 52(2), article id 9933. 13 s. https://doi.org/10.14214/sf.9933