Kahdessa juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kuusen ja männyn paakkutaimien syysistutusten onnistumista.
Kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin taimien juurten kasvua ja maastomenestymistä kahdessa istutuskokeessa. Taimia istutettiin elo-lokakuussa kahden viikon välein sekä seuraavana keväänä toukokuun puolivälissä. Elokuussa ja syyskuun alussa taimet vielä juurtuivat hyvin. Syyskuun puolivälin jälkeen syksyllä istutetut taimet eivät enää juurtuneet. Syksyn heikko juurtuminen näkyi seuraavana keväänä juurten kasvun alkamisessa: juurtumattomat taimet aloittivat juurten kasvun hitaammin kuin hyvin juurtuneet taimet. Kokeiden perustaminen osui vuoteen, jolloin sääolot olivat suotuisat taimien kannalta, eikä kokeissa kuollut yhtään tainta. Parhaiten pituutta kasvoivat hyvin juurtuneet taimet, jotka oli istutettu elokuussa ja syyskuun alussa. Myöhäisten syysistutusten ja kevätistutuksen osalta pituuskehitykset eivät eronneet. Tutkimus siis osoitti, että myöhäisetkin syysistutukset onnistuvat sekä kuusella että männyllä, kunhan työ tehdään hyvin ja sääolot ovat suotuista.
Toisessa tutkimuksessa hyödynnettiin talven 2015-2016 taimien kannalta ankaria sääoloja. Silloinhan joulukuun lämpimän jakson jälkeen lämpötila laski nopeasti alle -30 °C, jolloin maa oli lumeton. Tutkimuksessa inventoitiin 22 männyn ja 71 kuusen uudistusalaa etelärannikolta Ylä-Savoon ja Keski-Suomen länsiosista itärajalle ulottuvalta alueelta. Uudistusalat oli istutettu elokuun ja lokakuun välisenä aikana. Inventoinnissa löytyi vain muutama männyn uudistusala, jolla uudistamistulos oli hyvä (alle 10 % kuolleisuus). Kuusella oli sekä hyvin että huonosti onnistuneita istutuksia. Kuusen osalta etsittiin riskimallinnuksella niitä tekijöitä, jotka vaikuttivat onnistumiseen. Istutusajankohdasta riippumatta istutusten onnistumiseen vaikuttivat eniten työn laatuun liittyvät tekijät. Kun kuusentaimet oli istutettu kivennäismaapintaisiin mättäisiin ja istutuskuoppa oli täyttynyt maalla, epäonnistumisen riski oli vähäinen. Tulosten mukaan myös kohdevalinta on tärkeää, epäonnistumisen riski lisääntyi, jos maalaji oli rousteherkkää, liian hieno tai karkearakeista. Inventointikeväänä oli myös ankaraa hallaa paikkapaikoin kesäkuun alussa. Tulosten mukaan keväthallojen riski on suurin elokuussa ja syyskuun alussa istutetuilla taimilla. Tuolloin kannattaakin välttää hallanarimpia kohteita.
Johtopäätöksenä näistä kahdesta tutkimuksesta voidaan todeta, että kuusen syysistutukset voivat onnistua ankarissakin sääoloissa hyvin, kunhan kohdevalinta on oikea ja muokkaus- ja istutustyön laatu ovat hyviä. Männyllä epäonnistumisen riskit ovat selvästi suuremmat johtuen männyn karummista ja kuivuudelle herkemmistä kasvupaikoista. Männyn taimet kannattaakin istuttaa mieluiten keväällä.
Jaana Luoranen
Luoranen, J. 2018. Istutusajankohta vaikuttaa kuusen ja männyn taimien juurten kasvun alkamiseen seuraavana keväänä sekä sitä kautta myöhempään maastomenestymiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018-9994. Tutkimusseloste. 2 s. https://doi.org/10.14214/ma.9994
Luoranen, J. 2018. Autumn versus spring planting: the initiation of root growth and subsequent field performance of Scots pine and Norway spruce seedlings. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 7813. 15 s. https://doi.org/10.14214/sf.7813
Luoranen, J., Saksa, T. & Lappi, J. 2018. Seedling, planting site and weather factors affecting the success of autumn plantings in Norway spruce and Scots pine seedlings. Forest Ecology and Management 419-420: 79-90. https://doi.org/10.1016/j.foreco.2018.03.04