Systemaattinen omien tulosten seuranta, vertaaminen asetettuihin tavoitteisiin, syiden analysointi ja toiminnan jatkuva kehittäminen on todettu toimivaksi keinoksi parantaa metsänuudistamisen laatua. Omavalvonnassa työntekijä mittaa tekemänsä työn lopputuloksen korjaten toteutustaan palautteen perusteella jatkossa kohti asetettuja tavoitteita. Lisäksi töiden ajoitusta, menetelmävalintoja sekä mittaustuloksia voidaan analysoida jälkikäteen etsien syitä heikkoihin tuloksiin. Työntekijöiden omat mittaukset ja havainnot ovat kustannustehokkaita tapoja kehittää laatua ja tiimin suorituskykyä. Omavalvonnalla mitattujen laatuindikaattorien asiaankuuluvuutta ja merkittävyyttä, luotettavuutta sekä hyödynnettävyyttä on arvioitava tapauskohtaisesti.
Metsänhoitoketjun päävaiheiden omavalvonnan luotettavuutta tutkittiin kontrollimittauksin seitsemän palveluntarjoajan työmailla. Tutkimuskohteena olivat maanmuokkauksen, havupuiden istutuksen sekä taimikonhoidon laatuindikaattorit. Maanmuokkauksessa pääosin laikkumätästysjäljen laatua arvioitiin muokkausjälkien lukumäärän, mättäiden korkeuden ja pinta-alan perusteella. Istutuksessa puolestaan arvioitiin kuusen- ja männyntaimien lukumäärää, niiden istutussyvyyttä sekä etäisyyttä muokkausjäljen reunasta. Varhaisperkauksen ja myöhemmän taimikonhoidon laatua arvioitiin jätettyjen havupuiden- ja lehtipuiden lukumäärän perusteella sekä keskipituuden ja -läpimitan avulla. Tämän lisäksi arvioitiin taimikonhoidossa syntyneiden kantojen lukumäärää sekä keskiläpimittaa, joita käytetään taimikonhoitopalvelujen kustannuslaskennassa ja hinnoittelussa.
Omavalvonnan ja kontrollimittausten luotettavuusmallit paljastivat vain pieniä käytännössä merkityksettömiä yliarvioita maanmuokkauksen hyvien muokkausjälkien- ja istutustaimien lukumäärän osalta. Taimikonhoidossa puolestaan jätettyjen havu- ja lehtipuiden määrät olivat omavalvonnassa hienoisesti pienempiä, mutta käytännössä samalla tasolla. Taimien keskipituusarviot olivat puolestaan omavalvonnassa runsas puoli metriä alempia, ja keskiläpimitat lähes samoja. Merkittävimpien laatuindikaattorien osalta omavalvonta antoi noin 10–20 % yli- tai aliarvioita kontrollimittauksiin verrattuna. Yleisesti ottaen omavalvontaa voidaan pitää riittävän luotettavana työkaluna metsänhoitoketjun laadun ohjaukseen, metsävaratietojen päivitykseen, metsänhoitopalvelujen kehitystyöhön sekä palvelujen laadusta kertoviin metsänomistajalle toimitettaviin laaturaportteihin.
Ville Kankaanhuhta
Haataja, L., Kankaanhuhta, V. & Saksa, T. 2018. Reliability of self-control method in the management of non-industrial private forests. Silva Fennica vol. 52 no. 1 article id 1665. https://doi.org/10.14214/sf.1665