Maapallolla on noin 400 000 tunnettua putkilokasvilajia (Kew Botanical Gardens 2017), joista muutama kymmenen tuottaa suurimman osan ihmisten ja eläinten käyttämästä ravinnosta.
Ihmisen hyödyntävät putkilokasvilajit ovat pääasiassa heinä-, palko- tai ristikukkaiskasveja. Parisataa muuta lajia on taloudellisesti ja ravitsemuksellisesti tärkeitä lajeja, jotka voivat olla viljelijälle pinta-alaa kohti 10–10000 kertaa tuottavampia kuin valtalajit, mutta niiden koko tuotantomäärä on pieni. Tuhansia muita lajeja viljellään tai keräillään paikallisesti ravinnoksi tai raaka-aineeksi. Lääkekasveina käytetään paikallisesti noin 28 000 lajia. Koristekasveina on luokkaa 10 000 lajia, pelkästään Suomessa noin tuhat lajia. Puuraaka-aineeksi käytetään eniten trooppisia palko- ja siipipuukasveja ja mäntykasveja. Stimulantteina tai huumeina käytetään kymmeniä lajeja, mutta valtaosa käytöstä kohdistuu alle kymmeneen lajiin. Tietysti melkein kaikkien kasvien hiilihydraateista voi tuottaa alkoholia.
Suomalainen syö pariasataa kasvilajia
Kaikissa viljelykulttuureissa suurin osa ravinnon energiasta on viime vuosisadalle asti ollut peräisin muutamasta runsaasti pääasiassa tärkkelystä ja valkuaista tuottavasta kasvista sekä niitä täydentävistä valkuais-, öljy- ja vihanneskasveista. Nyt 2018 suomalaisen hypermarketin vihannes- ja juureshyllyssä on viitisenkymmentä lajia yhtä aikaa. Hedelmiä on toinen mokoma. Kuivatavaroissa on pääraaka-aineena pariakymmentä kasvia. Maustehyllyssä on kymmeniä kasvilajeja kuivattuna. Lisäksi elintarvikkeissa voi olla kasviperäisiä lisäaineita. Maitoa ja lihaa Suomessa tuottaneet eläimet ovat syöneet noin kymmentä viljeltyä kasvilajia.
Sivun oikeasta laidasta pääset lukemaan tutkija Timo Kaukorannan kirjoituksen kasvien käyttöarvosta.