Kuva vuoden 2022 kuuden syötävän palkokasvin kenttäkokeesta. Mukana ovat
- Herne (Pisum sativum)
- Härkäpapu (Vicia faba)
- Makealupiini (Lupinus angustifolius)
- Soija (Glycine max)
- Linssi (Lens culinaris)
- Kahvi- eli kikherne (Cicer arietinum).
Monipuolinen kasvintuotanto on voimavara niin ruuan tuotannossa kuin hiilensidonnassakin. Laajempi valikoima viljelykasveja ja osaaminen niiden hyödyntämiseen luo monihyötyisyyttä yhteiskuntaan ja mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiselle. Kasvidiversiteetti tuleekin nähdä mahdollisuutena ja osana ruokaketjuun liittyvien haasteiden ratkaisua.
FutureCrops 2.0 -hanke:
- Tarkastelee valtavirrasta poikkeavia peltokasveja, joissa on hiilen sidonnan, monimuotoisuuden ja ravitsemuksen kannalta kiinnostavia ominaisuuksia.
- Luo erikoiskasvien viljelykierroista kiinnostuneiden viljelijäverkoston
- Kehittää käytännön viljelyyn soveltuvia kestävän viljelyn havaintomenetelmiä
- Tutkii satelliitti- ja dronepohjaisia kaukokartoitus- sekä biologisia tutkimusmenetelmiä erikoiskasvien hiilensidontapotentiaalin selvittämiseksi.
- Tuottaa tietoa eri lajien soveltumisesta viljojen ja palkokasvien viljelykiertoihin ja lajiseoksiin.
- Selvittää ammattikeittiöiden tietotarpeita liittyen kotimaisten kasviraaka-aineiden käyttöön
- Mahdollistaa ruokaketjun toimijoiden välistä vuoropuhelua.
- Nostaa esille tietotarpeita ainutlaatuisten ja taloudellisesti motivoivien ruokajärjestelmien kehittämiseksi ja valtavirrasta erilaistamiseksi.
Proteiinikasvien hiilisyötetiedon tuottaminen on oleellista kivennäismaiden pellon käytön ja viljelyjärjestelmien muuttamiseksi siten, että hiilensidonta maksimoidaan samalla kun tuotetaan kysyntälähtöisesti ihmisravinnoksi soveltuvaa satoa. Kokemuksen tuottaminen uusista palkokasvilajeista mahdollistaa entistä monimuotoisempien sekaviljelymenetelmien kehittämisen maahan jäävän orgaanisen aineksen määrän lisäämiseksi ja fossiilitypen tarpeen vähentämiseksi. Ylipäätään siirtyminen kasvisvoittoiseen ruokavalioon on terveellistä sekä ilmastotavoitteiden mukaista.
Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
