Kvinoa (Chenopodium quinoa) voi kasvaa 1-2 metrin korkuiseksi. Sen kukinto on tähkylä, ja se muodostuu varren yläosaan. Kukinnosta voi muodostua jopa 10 000 siementä. Tuleentuessa kasvi muuttuu vihreästä punaisen eri sävyiksi.
Kvinoan siemenet ovat vaaleita tai punertavia. Kypsennettäessä siemenistä tulee lähes läpikuultavia. Maultaan kvinoa on mieto, pähkinäinen ja kiinteä. Keitettäessä sen tulee antaa kiehua rauhassa sillä muutoin ruuasta tulee liisterimäistä. Lisäkkeeksi keitetyn kvinoan kuuluu olla irtonaista.
Mistä kasvi on kotoisin
Kvinoa on kotoisin Etelä-Amerikan Andeilta. Tätä vanhaa kasvia kutsutaan myös inkojen riisiksi, vaikka se ei ole vilja vaan kuuluu savikkakasveihin. Inkojen riisiksi kasvia on ryhdytty kutsumaan luultavasti siksi, että inkat viljelivät sitä jo tuhansia vuosia sitten. Kvinoa on ollut Etelä-Amerikassa hyvin tärkeä proteiinin lähde ja on sitä yhä edelleen ja kuului heidän päivittäiseen ruokavalioon.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, nykyinen Luonnonvarakeskus, kartoitti 1990-lopulla ja 2000-luvun alussa eri kvinoakantojen sadontuottoa ja menestymistä Suomessa. Nykyisin viljeltävä kanta saikin alkunsa näistä kokeista.
Kasvin ravitsemuksellinen koostumus
| Siemen, 100g | Keitetty, suolaton 100g | |
| energia | 357 kcal | 143 kcal |
| hiilihydraatti | 57,2 g | 22,9 g |
| proteiini | 14,1 g | 5,7 g |
| rasva | 6,1 g | 2,4 g |
| kuitu | 7,0 g | 2,8 g |
Lähde: Fineli
Kvinoa on luontaisesti gluteenitonta ja se on erinomainen proteiinin lähde. Kasvissyöjä saa siitä kaikki tarvitsemansa aminohapot. Pääosin omega-3 rasvahappoina esiintyvää rasvaa siemenet sisältävät enemmän kuin riisi tai vehnä. Siemenissä on myös kuitua, minkä saanti on ylipäätään tärkeää kolesterin hallinnassa. Kvinoa on myös hyvä magnesiumin ja raudan lähde.
Kasvissa hyödynnettävää
Kasvista käytetään erityisesti siemenet, jonka pinnalla olevat saponiinit tulee pestä ennen käyttöä. Muutoin siemeniin jää karvas maku. Kvinoan lehtiä voi puolestaan käyttää pinaatin tapaan ruuan valmistuksessa.
Kvinoan käyttö Suomessa
Kvinoaa voidaan käyttää riisin tavoin sellaisinaan, jauhettuna, keitettynä tai paahdettuna. Keitettäessä siemenet sitovat paljon vettä. Kvinoa käy lisukkeena ja siitä voidaan tehdä puuroa, makaronia, keittoja, pataruokia, leivonnaisia ja jälkiruokaa. Kvinoasta voi valmistaa vaikka kvinoa-porkkanapihvejä ja jälkiruuaksi piirakan tai muffinsseja. Sitä käytetään myös eläinten rehuissa. Jotkut kannat poksahtavat paahdettaessa, kuten maissinjyvät. On siitä tehty kotitekoinen resepti ihonkuorintaankin.
Kvinoan käyttö ulkomailla
Erityisesti USA:ssa ja Kanadassa kvinoa on suosittua terveysruokaa. Sitä lisätään salaatin joukkoon tai syödään vihannesten kanssa. Kvinoaa kokeillaan rohkeasti myös eri maiden klassikkoruokien valmistuksessa, esimerkiksi libanonilaisessa tabbouleh –salaatiin se soveltuu. Andien alueella tunnetaan kvinoa atamalada, joka on eräänlainen kvinoarisotto.
Kvinoan tapakulttuuri
Kvinoaa on perinteisesti pidetty köyhien ja vähäosaisten ruokana, kunnes sen terveysvaikutukset huomattiin. Suosion kasvu maailmalla on nostanut sen hinnan moninkertaiseksi. Valtaosa maailman kvinoasta viljellään Andien alueella Perussa ja Boliviassa. Sadon hyvä markkinatilanne on auttanut paikallisia viljelijöitä. Osa sadosta he voivat käyttää itse ja rahaa jää myös muihin tarpeisiin.
Lisätietoa käyttötavoista
Liedossa toimiva Rainingon luomutila myy kvinoaa kauppoihin, ravintoloihin sekä suoraan kuluttajille. Myös tilapuodista tai nettikaupasta he myyvät tuotteita, sieltä löytää myös reseptejä.
Lähteet
http://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/vilja/ulkomaiset-viljat/kvinoa.html
http://kuntoplus.fi/terveellinen-ravitsemus/superfood/6-syyta-valita-kvinoa
https://core.ac.uk/download/pdf/52218600.pdf
https://hyotykasviyhdistys.fi/tuote-osasto/siemenet/vihannekset/kvinoa/
http://perudelights.com/quinoa-atamalada-eating-the-andean-way/