Kun ihminen oli täysin oman tuotantonsa varassa, myös kuitukasveilla oli maataloudessa tärkeä rooli. Lampaista saatiin villaa, josta kudottiin kangasta ja valmistettiin vaatetta, mutta villa ei ollut kovinkaan hyvä kaikenlaiseen käyttöön. Siksi maataloudessa viljeltiin myös kuitukasveja raskaampaan käyttöön.
Kuitukasvien merkitys Suomessa ja kaikkialla oli hyvin suuri ja yleensä kuitukasvien viljelys alkoi maatalouden alkamisen aikoihin. Ihmisen tarpeet olivat moninaiset ja kuitukasvit tekivät elämän helpommaksi. Lämmin vaatetus oli pohjoisessa tarpeen, ja kuitukasvit täyttivät tätä tarvetta.
Kuitukasveja oli käytännössä kaksi: pellava ja hamppu. Pellavasta irrotettiin varsin työläällä tavalla kuituja, jotka voitiin kehrätä langaksi ja kutoa kankaiksi. Samalla tavalla toimittiin myös hampun kanssa. Pellava oli hyvin tärkeä kasvi ja kuitu, sillä sen kautta saatiin monenlaisia laadukkaita tuotteita ihmisten elämään. Lakanat, kankaat, kalanpyydykset ja pienriistan pyydykset tehtiin pellavasta. Pellava oli tärkeätä myös nahkatöistä, sillä nahkoja ommeltiin tervatulla tai pietyllä pikilangalla.
Hamppu oli pellavaa monipuolisempaa, ja hampusta tehtiin kankaita, köysiä ja säkkejä. Hamppu oli hyvin monikäyttöinen ja luja kuitu, ja esimerkiksi laivojen purjeet olivat useimmiten hamppukangasta. Hamppukasvin varsi oli monikerroksinen ja eri kerroksista saatiin kuituja eri tarkoituksiin: pinnasta karkeampaa ja sisältö hienompaa ja pehmeämpää.
Kumpikin kuitukasvi tuotti myös siemeniä, joista voitiin puristaa monikäyttöistä öljyä. Siemenet olivat myös syötäviä.
Kuituja saatiin myös nokkosesta ja humalasta. Nokkonen oli villi kulttuurikasvi, joka siirtyi ja kasvoi asutuksen mukana. Nokkosen varsi oli hyvä kuidun saantia varten ja sitä käytettiin jo hyvin varhain tähän tarkoitukseen. Humala oli tarhassa kasvatettava köynnös, joka tuotti humalapähkylöitä oluen maustamiseen. Humalan varsista saatiin myös kuituja.
Kuitukasvien viljelyksen merkitys alkoi nopeasti vähentyä, kun ulkomaankauppa alkoi tuottaa maahan puuvillaa. Puuvillasta kuituja kankaisiin ja liinoihin saatiin monin verroin vähemmällä työllä kuin kotoisia kuitukasveja viljelemällä. Kun puuvillalangat ja –kankaat olivat hinnaltaan niin halpoja, ne syrjäyttivät kangaskäytössä kotoiset pellavan ja hampun nopeasti. Niiden viljely jatkui kuitenkin pienemmässä mittakaavassa, koska maatalous tarvitsi lujempia ja kestävämpiä kuituja kuin mitä puuvillasta saatiin. Esimerkiksi köydet ja säkit valmistettiin edelleen kotoisista kuiduista.