Hankkeen tavoitteena on pilotoida juuriin liittyviä kuvantamisen menetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa tietoa kasvien maahan jättämästä biomassasta sekä hiilen ja typen syötteistä.
Hanke alkoi loppuvuonna 2022 ja se jatkuu vuoden 2024 loppuun.
Tavoitteena on:
- Tuottaa näytteenoton avulla tietoa kohdekasvien (mm. härkäpapu, kumina, öljyhamppu) juurista.
- Luoda yksinkertainen menetelmä juurimassojen määrittämiseen.
- Hyödyntää tekoälyä juurinäytteiden tunnistamiseen.
- Pilotoida kuvantamisen laitteita ja niiden soveltuvuutta juurien ja maanpäällisen biomassatiedon tuottamiseen.
- Kokeilla yhdessä viljelijöiden kanssa juurinäytteiden ottoa ja kuvallista tiedonsiirtoa
- Testata tuotetun tiedon soveltuvuutta havainnollistavan laskurin ideoinnissa
- Tiedottaa eri tapatumissa ja eri kanavissa hankkeen tuloksista
Hankkeen tulokset julkistetaan tällä nettisivulla.
Vuonna 2023 hankkeessa luotiin yksinkertaistettu menetelmä rotevakasvuisten kasvien juurien otolle sekä selvitettiin maanpäällisten kasvinosien yhteyttä juurimassoihin. Kartoituksissa olivat mukana mm. öljyhamppu, härkäpapu, kumina, morsinko ja hirssi. Kuvantamisessa skannattiin sekä maanpäällistä kasvustoa että maan alla olevia juuria. Hanke oli esille mm. Okra maatalousnäyttelyssä Oripäässä.
CN KasviSyöte-hanke Okra maatalousnäyttelyssä heinäkuussa 2023 Oripäässä. Esillä oli mm. kuuden ruokapalkokasvin (herne, härkäpapu, lupiini, soija, linssi ja kikherne) näytteet juurineen.
Harri Juntunen, Yield Systems Oy:stä (vas) ja Marjo Keskitalo Lukesta (oik) esittelemässä hanketta Luken Kasvintuotannon tutkimuspäivässä Jokioisilla elokuussa 2023. Kuvat Sanna Maula, Luke.
Hankkeessa käytettyjä kuvantamismenetelmiä. Yield System Oy:n kasvustoskanneri (vas) ja Geo-Work Oy:n maaskanneri (oik). Kuvat Kirsi Raiskio ja Marjo Keskitalo, Luke.
Monilla erikoiskasveilla on runsas juuristo. Hankkeessa selvitetään mm. kuminan (vas.), värimorsingon (keskellä) ja hirssin (oik.) juuristoa. Kuvat Kristiina Lähteenkorva ja Aino Lahti, Luke.
Vuonna 2024 jatketaan tarkasteluja juurimassojen yhteydestä maanpäälliseen kasvustoon hyödyntäen 2023 esille tulleita indikaattoritekijöitä. Öljyhampun ja härkäpavun osalta verrataan maanpäällä tehtyjä kuvantamisia mm. puimurien satokartoitustietoon sekä droni- ja/tai sentinel2 -satelliittidatasta laskettuihin kasvillisuusindekseihin. Myös tekoälyä tullaan hyödyntämään kasveista otettujen kuvien käsittelyssä. Esitellään mm. kasvien juuri/verso – suhteisiin sekä kasvillisuuden hiilen ja typen pitoisuuksiin perustuvaa demoa, jonka avulla olisi mahdollista arvioida rotevakasvuisten kasvien peltomaahan jättämää hiilen ja typen syötettä.
