Tuotantopanosten kallistuessa on tärkeää varmistaa, että palkokasvien juuressa elävien bakteerien kyky sitoa ilmakehän typpeä on mahdollisimman hyvä. FutureCrops 2.0 hankkeessa kannustammekin viljelijöitä seuraamaan palkokasvien juurten ja erityisesti juurinystyröiden kehittymistä. Toivomme digikuvia, jotka on otettu kasvien kukintavaiheessa. Ohjeet juurien kaivuuseen, juurinystyröiden kuvaamiseen ja kuvien lähettämiseen löydät sivupalkista.
FutureCrops 2.0 -hanke tutkii kasvukaudella 2022 kuuden eri syötävän palkokasvin kasvua ja sadontuottoa:
- Herne (Pisum sativum)
- Härkäpapu (Vicia faba)
- Makealupiini (Lupinus angustifolius)
- Soija (Glycine max)
- Linssi (Lens culinaris)
- Kahvi- eli kikherne (Cicer arietinum).
- Kuvaamme kenttäkokeiden kasvien juuristoa ja nystyröitä, joita esittelemme tulevissa webinaareissa.
- Viljelijöiden lähettämät kuvat tuovat lisätietoa juurinystyröiden kunnosta
Palkokasvien juuristossa elävät bakteerit sitovat ilmaiseksi typpeä ilmakehästä, tavoitteena fossiilisten raaka-aineiden vähentäminen lannoituksessa!
- Palkokasveilla juurinystyröissä esim. Rhizobium-suvun bakteereita, kasvilajista riippuen.
- Satokasveina kierrossa, kumppanikasveina, aluskasveina, viherlannoituksena (heinäkasvienkin juurien pinnalla elää vapaita typensitojabakteereita, esim. Azospirillum ja Klebsiella).
- Toimiva typensidonta näkyy kasvissa: kasvin ulkonäkö vihreä, nystyröitä tasaisesti jakautuneena juuristoon (palkoviljoilla mieluummin vähän isoja kuin tosi paljon pieniä)
- Toimiva nystyrä on halkaistuna punertava
- Kostea, mutta ilmava maa sekä niukka typpilannoitus suosivat biologista typensidontaa. Huomioi myös pH (5.5-6) ja hivenravinteet (Mo, Fe, S…).
- Yleisiä havaintoja viljelijöiltä: nystyröiden määrä kasveissa lisääntyy kierrossa ajan myötä, ymppi lisää ja kasvattaa nystyröiden kokoa, kaivamalla havainnointi helppoa.
- Typensidontapotentiaali ja –siirtopotentiaali (esikasvina) vaihtelevat eri palkokasveilla