Senegalin maidontuotannossa on yhä paljon haasteita. Niiden ratkaiseminen antaisi paikallisille yhteisöille mahdollisuuden luottaa ruoan ja rahan riittämiseen joka päivä.
Senegalilaisten maidontuottajien on vaikea saavuttaa hyvää tuottoa. Maaperä on kuivaa ja köyhää. Kuivuus tarkoittaa yleensä sitä, ettei karjalle ole saatavissa riittävästi ravinteikasta rehua, mikä vaikuttaa negatiivisesti maidontuotantoon.
Tämän seurauksena maanviljelijöiden tulot vähenevät, jolloin he pystyvät hädin tuskin kattamaan maanviljelykseen ja lastensa koulutukseen liittyvät kulut. Puolella väestöstä ruokaturva on puutteellinen.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman FoodAfrica-ohjelman tavoite on parantaa ruoantuotannon kestävyyttä ja ruokaturvaa tuomalla yhteen joukko eri alojen, eri taustaisia tutkijoita. Yhdessä paikallisten maanviljelijöiden, viranomaisten, opiskelijoiden ja yrittäjien kanssa he ovat kehittäneet ratkaisuja elintarviketurvallisuuden ja ruoan saatavuuden parantamiseksi.
Lisää tuottavuutta
Tutkijat tutkivat eri karjarotuja ja erilaisia karjanhoitomenetelmiä. Tavoitteena oli löytää parhaat käytännöt ja edistää niitä paikallisissa yhteisöissä karjan tuottavuuden parantamiseksi.
Tulokset olivat rohkaisevia.
”Hyvien karjanhoitokäytäntöjen omaksuminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä tuottavuuden parantamisessa”, toteaa Luken tutkimusprofessori Jarkko Niemi.
”Kun karjaa hoidettiin hyvin ja sille tarjottiin laadukasta rehua, riittävästi suojaa ja puhdasta vettä, lypsylehmien tuotto yli kaksinkertaistui huonosti hoidettuun karjaan verrattuna.”
Kaikilla maanviljelijöillä ei tietenkään ole varaa hyvään karjanhoitoon. Heitä tutkijat auttoivat opettamalla, miten rehua voi säilyttää maan alla. Uusi, kustannustehokas menetelmä paransi rehutilannetta merkittävästi.
”Tavoitteena oli jakaa hyviä käytäntöjä esimerkiksi kouluttamalla ja maatilakäyntien avulla. Mielestäni FoodAfrica onnistui hyvin”, Niemi sanoo.
Erityisasiantuntija Mila Sellin mielestä nykyistä tehokkaampien viljelymenetelmien opettaminen paikallisissa yhteisöissä on erinomainen keino parantaa paikallisten ihmisten elämänlaatua.
”Afrikassa 60–80 prosenttia väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelystä, ja se tulee olemaan äärimmäisen tärkeä elinkeino myös tulevaisuudessa. Kalliiseen teknologiaan sijoittamisesta ei ole apua, jos perusratkaisuja ei sovelleta.”
Uusi lähestymistapa
Paikalliset senegalilaiset karjarodut ovat suosittuja, mutta kaikkea muuta kuin tuottavia. Hyvä karjanhoito ja karjan risteyttäminen voisivat lisätä maidontuotantoa jopa seitsenkertaiseksi.
”Havaitsimme osittain tai täysin eurooppalaista alkuperää olevien lehmärotujen tuottavan enemmän maitoa. Toisaalta paikalliset rodut kestävät kuumaa ilmastoa huomattavasti niitä paremmin”, Niemi kertoo.
Karjarotujen kartoittaminen oli täysin uutta Senegalissa. Geneettisen testauksen avulla tutkimusryhmä pystyi selvittämään karjan alkuperän, joka aiemmin oli maanviljelijöille tuntematon. Risteytettyjen rotujen ulkonäkö voi vaihdella huomattavasti.
”Karjanjalostuksessa on vielä paljon työsarkaa jäljellä. Jo nyt on kuitenkin osoitettu, että jalostuksessa on paljon potentiaalia, kun parannetaan tilojen elinkelpoisuutta”, erikoistutkija Miika Tapio sanoi.
Maidontuotannon lisääntyminen vähentäisi Senegalin riippuvuutta tuontimaidosta. Tutkimusjakson aikana paikallinen Zebu-karja tuotti testatuista roduista vähiten maitoa, 307 kiloa vuodessa, kun High Bos Taurus -rodun vuosituotanto oli 2 251 kiloa.
”Tuotantoa voitaisiin lisätä helposti tuhanteen kiloon vuodessa. Potentiaalia on valtavasti, vaikka luvut ovat täysin erilaisia kuin esimerkiksi Suomessa, jossa lehmät tuottavat lähes 9 000 kiloa maitoa vuodessa”, Tapio sanoo.
Nyt hyviä käytäntöjä jaetaan eteenpäin senegalilaisissa yhteisöissä ja oppilaitoksissa. Hankkeen havainnot on otettu mukaan opinto-ohjelmiin Interstate School of Veterinary Science and Medicine of Dakar -koulussa, jossa yksi hankkeen kumppaneista, professori Ayao Missohou opettaa.
Bisneskoulutusta naisille
On selvää, että maidontuottajien tuottavuuden parantaminen parantaa ruokaturvaa Senegalissa, mutta hankkeella oli myös muita tavoitteita.
”Halusimme parantaa naisten asemaa senegalilaisessa yhteiskunnassa”, Mila Sell kertoo.
Suuri osa maanviljelijöistä Afrikassa on naisia. Sellin mukaan naiset viljelevät yleensä perheensä tarpeisiin, kun miehet viljelevät tuotteita myyntiin. Jos karjan tuottavuus paranee, naisista voi nykyistä todennäköisemmin tulla yrittäjiä.
”Seuraava askel on paikallisten poliitikkojen ja päätöksentekijöiden huomion kiinnittäminen asiaan. Siten myös sellaiset maanviljelijät, jotka eivät olleet mukana hankkeessamme, voivat saada koulutusta paremmista ja tehokkaammista maanviljelymenetelmistä.”
Teksti: Silja Annila
FoodAfrica-ohjelma
FoodAfrica on tutkimus- ja kehitysohjelma, joka parantaa ruokaturvaa eli ruuan saatavuutta, turvallisuutta ja laatua Länsi- ja Itä-Afrikassa.
Ohjelman tavoitteena on tarjota uutta tietoa ja työkaluja tutkijoille, päätöksentekijöille ja paikallisille viljelijöille ruokaturvan kehittämiseksi.
Ohjelmaa toteutetaan kuudessa maassa: Beninissä, Ghanassa, Kamerunissa, Keniassa, Senegalissa ja Ugandassa
Ohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja sen kumppaneita ovat CGIAR (Consultative Group for International Agricultural Research) -laitokset.
Ohjelman päärahoittaja on Suomen ulkoasiainministeriö.
Ohjelma liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin lopettaa nälänhätä ja köyhyys ja saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo koko maailmassa