Jatkuvasti kehittyvistä konedatan analysointiohjelmista on hyötyä pienellekin yrittäjälle.
Suomalaiset metsäkoneyrittäjät ovat kehityksen kärjessä konedatan hyödyntämisessä, sanoo tuotepäällikkö Seppo Kontteli Komatsu Forest Oy:stä.
– Muualla maailmassa koneet ovat edelleen enemmän työkaluja. Suomessa ja Ruotsissa ollaan selvästi edellä suunnitelmallisessa konedatan hyödyntämisessä. Muu maailma ottaa yleensä meidän jälkeemme uudet ominaisuudet käyttöönsä, hän sanoo.
Enemmän olisi silti tehtävissä. Luonnonvarakeskuksen FOBIA-hankkeen Työtehoseuralla teettämän tutkimuksen mukaan edelleen noin 30 prosenttia suomalaisista metsäkoneyrittäjistä ei pidä konedataa ollenkaan hyödyllisenä.
Seppo Kontteli arvelee yhdeksi syyksi yritysten pienuutta.
– Aika tavanomainen on koneketju, jossa yrittäjä työskentelee itse toisella koneella. He varmaan uskovat tietävänsä näppituntumalla riittävän hyvin työnsä tehokkuuden.
Satojentuhansien tehdas seurantaan
Nykyaikainen metsäkone kerää jatkuvasti tietoa muun muassa puunkorjuun olosuhteista, ajankäytöstä, puutavaran määrästä ja itse koneen kunnosta. Saadakseen tämän tiedon käyttöönsä yrittäjän on otettava käyttöön sovellus, jolla isoja tietomääriä pystyy käsittelemään.
Seppo Konttelin mukaan pienenkin yrityksen on kannattavaa seurata ainakin jollain tasolla koneen keräämää tietoa.
– Jos ajattelee, että uusi metsäkone maksaa satojatuhansia euroja, niin harvoin tuollaista tehdaslaitosta vain pystytetään jonnekin ja aletaan tekemään. Kyllähän siellä seurataan ja analysoidaan koneiden ja työntekijöiden tekemistä.
Kokeneenkin yrittäjän on vaikea nähdä esimerkiksi rungolta toiselle siirryttäessä tapahtuvaa muutaman sekunnin viivettä, joka tuhansia kertoja toistuessaan näkyy selvästi tuloksessa.
– Tällaisella järjestelmällä sen saa heti näkyviin, Kontteli sanoo.
Seuranta säästää akkua
Seurantajärjestelmiä on ollut Komatsun koneissa jo 2000-luvun alkupuolelta, jolloin ne keskittyivät itse koneen kunnon seurantaan. Vuonna 2011 lanseerattu laaja MaxiFleet-pilvipalvelu on yleistynyt Suomessa erityisesti vuoden 2015 jälkeen.
– Alussa ohjelmistot saattoivat olla joillekin vaikeakäyttöisiä. Nykyään niistä on tehty niin käyttäjälähtöisiä, että se ei ole enää ongelma, Komatsun tuotepäällikkö Seppo Kontteli sanoo.
Tuottavuuden seurannan lisäksi konedataa hyödyntävät järjestelmät säästävät myös metsäkoneen kunnossapidossa. Järjestelmä seuraa esimerkiksi koneen akun kuntoa, ja yrittäjä voi tarvittaessa kunnostaa akkua elvyttävällä laturilla. Näin akun vaihtoväliä voidaan pidentää jopa vuosilla.
– Nämä ovat jonkun mielestä ehkä pikkuasioita, mutta tällaisia nämä järjestelmät mahdollistavat paljon, Kontteli sanoo.
Etäkäyttö ratkaisee monta ongelmaa
Puunkorjuussa koneeseen tullut pienikin vika voi johtaa pitkään ja kalliiseen keskeytykseen. Nykyaikaisten tietojärjestelmien avulla monia pulmia voidaan kuitenkin ratkaista ilman paikalla käyntiä, etäkäytön avulla. Joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes keskeytyksistä voidaan estää etähallinnan kautta tehtävillä korjauksilla.
– Jos esimerkiksi metsäyhtiön tiedonsiirrossa on ongelma, niin sen voi etänä korjata. Samoin jos koneen ohjelmaversiossa on joku vika, niin päivityksen voi tehdä etänä, Seppo Kontteli kertoo.
Etähallintaa voi tehdä konevalmistajan teknikko tai vaikka saman yrityksen toinen kuljettaja. Etäkäytön mahdollisuus myös laskee yksittäisen kuljettajan paineita koko järjestelmän hallinnassa.
– Kuljettajalla on esimerkiksi matalampi kynnys siirtyä vaikka kuormatraktorista harvesteriin.
Teksti: Ilkka Ritvanen/Cordial Communications