FOBIA-hankkeen projektiryhmä kokoontui helmikuussa Waterfordissa, jossa se tapasi Irlannin sidosryhmien edustajia. Projektin tulosten esittelyn lisäksi keskustelimme metsäkoneyrittämisen pelikentästä ja projektiin liittyvistä odotuksista.
William Houlihan, metsäkoneyrittäjä 30 vuoden kokemuksella, kertoi yrittäjien ongelmista. Sopimukset ovat lyhytaikaisia, rahoituksen saanti investointeihin on vaikeaa ja uusien yritysten aloituskynnys on korkea. Pienten yritysten kannattavuus on heikko, eivätkä ne menesty suurten asiakkaiden tarjouskilpailuissa. Toisaalta suorat neuvottelut uusien asiakkaiden, yksityisten metsänomistajien, kanssa ovat lisääntyneet, ja heidän asiantuntemuksessaan on puutteita. Monella metsänomistajalla on lähinnä maataloustaustaa, ja siksi myös heille tarvittaisiin opastusta.
Urakoitsijat haluavat toimitusketjuista entistä jäsennellympiä ja avoimempia. Irlannissa esimerkiksi metsäkoneen suorittamaa mittausta ei hyväksytä virallisesti sahoilla. Pienillä urakoitsijoilla ei ole juuri vaikutusvaltaa muuallakaan toimitusketjussa. Jotkut urakoitsijat ovat havainneet, että metsäkonemittauksen tulokset eivät vastaa asiakkaan käyttöpaikalla tekemää mittausta, joka perustuu kuormien punnitukseen. Yrittäjät toivovatkin, että metsäteollisuus harkitsisi kolmannen osapuolen ottamista mittaukseen ja sen valvontaan.
Lisäksi keskusteltiin metsäkoneyrittäjien organisoitumisen tarpeesta. 1990-luvulla heillä oli oma yhdistys, mutta yrittäjien keskinäisen kilpailun vuoksi järjestäytymisaste jäi matalaksi.
William Houlihanilla on sähköalan ja mekaniikan koulutus. Hän pitää taustaansa erittäin hyödyllisenä nykyisessä ammatissaan, mutta useimmat yrittäjät tarvitsevat koulutusta erityisesti liiketoiminnan johtamisesta. Siksi William pitää FOBIAn aloitteita tärkeinä. Hän näkee Irlannin metsäsektorin tulevaisuuden valoisana, sillä yksityismetsien puuntuotanto lisääntyy. Paremmin organisoitu ja avoimempi hankintaketju metsästä teollisuuteen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.
Tervehdys pohjoismaisilta kollegoilta
Anna Björk Ruotsin metsäkoneyrittäjäjärjestöstä (SE Skogsentreprenörerna) esitteli jäsenille tarkoitettua liiketoiminnan johtamisjärjestelmää, jota tällä hetkellä käyttää 120 yritystä Pohjois-Ruotsissa. Järjestelmässä on erilaisia hallinnollisia työkaluja, joiden avulla yrittäjät pystyvät osoittamaan, että ne noudattavat esimerkiksi sertifiointiohjeistusta ja kansallista lainsäädäntöä. Kokonaisuuteen kuuluu myös yritys- ja työnantajavastuuseen, ympäristöön, terveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää aineistoa. Keskustelua käytiin muun muassa tämän aineisto hyödyistä pienille korjuuyrityksille.
Timo Makkonen Suomen Koneyrittäjien liitosta esitteli metsäurakoitsijoille Datapankkia. Se on online-tietokanta, jonka avulla metsäkoneyrittäjät voivat seurata ja parantaa työn tuottavuutta: ”tuottavuus nousee jo sillä, että sen seurannan aloittaa”, Makkonen totesi. Datapankista saa raportteja esimerkiksi tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta, ja omia lukuja voi verrata muihin. Osanottajat pitivät tätä palvelua hyödyllisenä, ja yrittäjillä on kiinnostusta verrata omaa tuottavuuttaan kansalliseen keskiarvoon. Lisäksi pohdittiin muita konedatan tuomia mahdollisuuksia, datan omistajuutta sekä yksityisyydensuojaa.
Mitä seuraavaksi?
Projektissa on kokeiltu metsäkoneenkuljettajien osaamiskartoituksia eli auditointeja. Menetelmää esitellään projektin kotisivuilla sekä toukokuun uutiskirjeessä. Silloin saamme myös tuoreita tuloksia metsäkoneyritysten kannattavuudesta.