Se ei ole uutta, että metsäkoneet keräävät ja lähettävät dataa suoraan metsäyhtiöille. Nyt FOBIAssa on kehitetty työkalun prototyyppi, jonka lähtökohtana on metsäkoneyrittäjä.

Korjuuyrittäjän tarpeisiin räätälöidyn työkalun ideointi sai alkunsa seitsemän vuotta sitten Koneyrittäjien liiton koollekutsumassa työryhmässä. Tietohippu Oy on jatkanut idean työstämistä FOBIA-hankkeessa ja kehittänyt ns. UDI/UDD -työkalun prototyypin korjuuyrittäjien käyttöön.

Työkalu pohjautuu StanForD 2010 -standardiin, jonka on otettu Suomessa laajasti käyttöön  viime vuoden aikana. Metsäyhtiöt käyttävät StanForD -standardiin pohjautuvia ohjelmistoja tiedonkeruuseen hakkuutyömailta. Miksei siis samalla metsäkoneyrittäjälle voisi kerätä tietoja kuluista ja olosuhdetekijöistä, jotka vaikuttavat liiketoiminnan kannattavuuteen?

Puunkorjuutyön kustannukset tarkasti talteen

Metsäyhtiölle toimitettavan datan lisäksi uusi työkalu mahdollistaa räätälöidyn aineistonkeruun suoraan korjuuyritykselle. Tietoa saadaan esimerkiksi energiapuukasojen peitemateriaalista, kantokäsittelyaineen kulutuksesta, tehdyistä lisätöistä tai korjuutyötä haittaavan lumen vahvuudesta. Mittalaiteohjelma kysyy esimerkiksi käytetyn materiaalin määrän kuljettajalta ns. UDI-sanoman määrittämässä muodossa, ja kuljettajan syöttämä tieto kulkee UDD-sanomana yrityksen toimistoon.

Kuva: Lukessa tehty selvitys kantokäsittelyliuoksen kulutuksesta on esimerkki siitä, miten käyttäjälähtöistä tietoa voidaan hyödyntää.

 

Ohjelman hyödyt ovat monipuoliset, kun tuntilaskutuksella tehtävien lisätöiden määrät täsmentyvät, materiaalikulujen seurannasta tulee järjestelmällistä ja laskutus tarkentuu. Leimikkokohtainen kannattavuus parantuu ja samalla toimistotyö helpottuu ja tehostuu.

– Työkalun avulla korjuukoneen mittalaitteesta voidaan kerätä pelkän standardisoidun datan lisäksi yrittäjän tarvitsemaa tietoa. Tieto toimitetaan pelkästään korjuuyrittäjälle, kertoo työkalua kehittämässä ollut Timo Komulainen Tietohippu Oy:stä. – Kukin korjuuyrittäjä voi itse päättää, mitä tietoa haluaa ja kuinka sitä hyödyntää.

Tietohippu Oy:n yhteistyökumppanina sovelluksen testaamisessa ja menetelmän hiomisessa on toiminut Komatsu Oy. Se on tällä hetkellä ainoa metsäkonemerkki, josta löytyy ohjelmistotuki UDI/UDD -menetelmälle. Menetelmän kehittämistä jatketaan FOBIA-projektin aikana mahdollisesti myös muiden mittalaitteita valmistavien tahojen kanssa.

– Loppupeleissä tavoitteena on saada menetelmä tuotantokäyttöön. Tämä toki riippuu korjuuyrittäjien kiinnostuksesta hyödyntää työkalun suomia etuja. Toiveena on, että hankkeessa tehty pohjatyö kantaisi ja työkalu saataisiin muihinkin konemerkkeihin, sillä mitä useammalta valmistajalta löytyy ohjelmistotuki, sen parempi yrittäjälle, summaa Timo Komulainen.

 

Text: Anu Ruusila/Cordial Communications