FOBIA-projektin yhtenä tavoitteena oli lisätä ymmärrystä metsäalan palveluyritysten liiketoimintamalleista ja kehittää toimialaa sen avulla. Liiketoimintamalli kuvaa sitä, miten yritykset tuottavat, markkinoivat ja toimittavat tavaroita tai palveluita asiakkailleen. Liiketoimintamalli-innovaatiolla tarkoitetaan uutta tapaa järjestää ja hallita yrityksen liiketoimintaa. Hyvä tuote tai palvelu on tärkeä, mutta aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tapa tuottaa niitä voi olla kannattavuuden kannalta vielä tärkeämpää.
Kahdella samaa tuotetta tai palvelua tarjoavalla yrityksellä voi olla suuria eroja kannattavuudessa. FOBIA-projektissa tehtiin useita tutkimuksia, joissa kartoitettiin ja analysoitiin metsäpalvelujen tuottajien liiketoimintamalleja ja selvitettiin kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä.
Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) opiskelija Patrik Hollsten tutki opinnäytetyössään metsäpalveluiden tuottajien tapaa kehittää liiketoimintamallejaan. Tutkimuksen perusteella yrittäjät keskittyvät liiketoimintamallin eri osiin riippuen siitä, onko kehittämisen tavoitteen parantaa yrityksen kannattavuutta, laajentaa yritystä vai käynnistää kokonaan uutta liiketoimintaa.
Kasvua tavoittelevat yrittäjät pyrkivät usein vahvistamaan yrityksensä neuvotteluasemaa ja hajauttamaan riskejä. Kasvuun pyritään asiakkaiden määrää lisäämällä tai vaihtamalla pääasiakas sellaiseksi, joka voisi tarjota suuremman ja paremman sopimuksen. Toinen tapa oli laajentaa palveluvalikoimaa. Tämä vaihtoehto aiheutti muutostarpeita myös kone- ja henkilöstöresursseihin.
Kannattavuuden parantamista tavoittelevat yritykset keskittyivät sisäisten prosessiensa tehostamiseen. Päämääränä oli muun muassa huolehtia siitä, että asiakasta laskutettiin kaikesta sopimukseen kuuluvasta työstä. Investointi uusiin metsäkoneisiin ja henkilöstön työskentelyolosuhteiden kehittäminen olivat muita tapoja tavoitella parempaa kannattavuutta.
Aloittavat yritykset keskittyivät hyvien asiakassuhteiden luomiseen. Uuden liiketoiminnan käynnistäminen tarkoittaa usein sitä, että liiketoimintamallin osa-alueista joudutaan rakentamaan tyhjästä ja parantamaan niitä ajan myötä. Tämä yrittäjäryhmä toimi eri tavalla kuin edelliset, jotka pystyivät keskittämään kehittämistyön tiettyihin liiketoimintamallin osiin.
Hollstenin tutkimuksen päätulokset sisältyvät raporttiin, joka on synteesi FOBIA-projektin liiketoimintamalliyöpaketissa tehdystä työstä. Raportin kirjoittamisesta vastasi työpaketin koordinaattori Thomas Kronholm. Hän kertoo, että raportissa kuvataan sitä, kuinka metsäpalvelualan innovaatioita voidaan edistää ja viedä käytäntöön selvittämällä yrittäjien motiiveja, heidän käsityksiään rooleista ja vastuista innovoinnissa sekä ja liiketoimintamallin suunnitteluun ja kokeiluun käytettävissä olevista työkaluista.
Raportissa korostetaan myös, että on tärkeää parantaa urakoitsijoiden kykyä innovoida liiketoimintaansa tarjoamalla foorumeita, jotka helpottavat tiedon ja ideoiden vaihtoa keskenään, sekä tarjota urakoitsijoille myös mahdollisuuksia parantaa liiketoimintataitojaan koulutuksen avulla. Esimerkki tällaisesta koulutuksesta on FOBIA Boost Site -sivusto (www.boostsite.org). Kaikkien tutkittujen maiden urakoitsijoiden suuri ongelma on ollut ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Tämän tärkeän kysymyksen ratkaisemiseksi useiden toimijoiden ja teollisuuden sidosryhmien on tehtävä yhteistyötä lisätäkseen yrityksen houkuttelevuutta. Tällaisella pyrkimyksellä pitäisi olla hyviä mahdollisuuksia kehittää vauraita liiketoimintamalleja myös metsäpalvelualalla.
Lue projektiraportti täältä: