Luke ja Riveria toteuttivat puhelinhaastattelututkimuksen FOBIA-projektin aikana auditointeihin osallistuneiden suomalaisten hakkuukone- ja kuormatraktorikuljettajien parissa. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää kuinka hyvin auditoinnissa annettu koulutus oli omaksuttu. Auditointeja tehtiin projektin aikana myös Irlannissa ja Skotlannissa, mutta nämä kuljettajat rajattiin haastattelun ulkopuolelle, koska paikalliset työmenetelmät ja -ympäristöt erosivat merkittävästi tyypillisestä suomalaisesta puunkorjuusta.
Haastattelun yhtenä tavoitteena oli selvittää auditointien pitkäaikaisvaikutuksia. Haastattelut tehtiin tammikuussa 2020, kun taas auditoinnit oli toteutettu noin vuosi tai puolitoista vuotta aikaisemmin.
Haastateltuja tehtiin seitsemälle henkilölle, joista viisi oli kuljettajia ja kaksi yrittäjiä. Yhteensä auditointi oli tehty kahdeksalle suomalaiselle koneenkuljettajalle. Puuttuvia kuljettajia ei tavoitettu haastatteluihin erilaisista syistä, kuten eläkkeelle siirtymisestä johtuen, tai soittoyrityksiin ei vastattu.
Haastattelussa vastaajaa pyydettiin tekemään yhteenveto yleisestä arviosta, jonka kouluttajat olivat antaneet auditointien aikana. Suurin osa yleisarvioinneista oli keskittynyt työmenetelmiin, kuten puiden valintaan harvennushakkuilla ja niin sanottujen sekakuormien lastaamiseen ja purkamiseen. Kaikki haastateltavat huomauttivat, että kouluttajien palaute oli hyödyllistä omien työskentelymenetelmien kehittämiselle. Kaikki vastaajat kertoivat lisäksi myös, että tuottavuus ja työjälki parantuivat auditointien ansiosta.
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan muutamia auditointien painopistealueita. Arviointi tehtiin vastaamalla Likert-asteikolla 1 – 5, jossa 1 edustaa alinta, 5 korkeinta vaikutusta ja 3 tarkoittaa, ettei vaikutusta havaittu ollenkaan. Haastatellut kuljettajat arvioivat, että auditoinnin välitön vaikutusarvo oman työn hallintaan oli keskimäärin 4,4, kun taas pitkäaikaisen vaikutuksen arvioitiin olevan keskimäärin 4,0. Tulokset osoittavat, että tehokkain vaikutus havaittiin heti auditoinnin jälkeen, kun taas pidemmän ajanjakson kuluttua vaikutus oli heikentynyt.
Tulosten perusteella auditointiin osallistumisella oli keskimääräinen 4,2 vaikutusarvo henkilökohtaisten työmenetelmien kehittymiseen ja samalla osallistumisen koettiin lisänneen henkilökohtaista kiinnostusta kehittyä yhtenä lenkkinä puun arvoketjussa keskimäärin vaikutusarvolla 4,17. Vastaajat huomauttivat myös, että auditointi herätti huomattavaa henkilökohtaista kiinnostusta keskittyä järjestelmälliseen itsensä kehittämiseen päivittäisen työn aikana.
Haastateltavia pyydettiin myös antamaan omat palautteensa ja parannusehdotukset koulutusorganisaatiolle. Kolme vastaajaa esitti ehdotuksen auditoinnin keston jatkamisesta siten, että työmenetelmien muutosten omaksumista tarkistettaisiin esimerkiksi kuukauden kuluttua auditoinnista. Näin uusien oppien sisäistämistä voitaisiin arvioida luotettavammin. Lisäksi yksi henkilö ehdotti, että osallistuvat kuljettajat hyötyisivät enemmän, jos he saisivat kattavasti lisätietoja auditoinnin sisällöstä ja odotuksista ennen ensimmäistä tapaamista.
Haastattelujen tulokset osoittavat, että auditointien todettiin olevan yleisesti hyödyllisiä sekä yrittäjän että kuljettajan kannalta. Auditointien arvioitiin olevan hyödyllisimmillään, kun ne kohdistetaan kuljettajille, joiden työskentelyn taso ei ole toisaalta kovin matala (esimerkiksi juuri alalle tullut kuljettaja) eikä myöskään erityisen korkea (erittäin kokenut ja osaava). Lisäksi haastatteluista saadut kommentit osoittivat, että henkilökohtainen motivaatio on oman kehittymisen kannalta kaikkein merkittävin yksittäinen tekijä. Haastatteluista saatujen tulosten perusteella auditoinnit lisäsivät metsäkoneen kuljettajien työhyvinvointia ja samalla myös työn tehokkuus kasvoi.