Uusi FOBIA-projektssa valmistunut raportti esittelee metsäkone- ja metsäpalveluryitysten tilaa Suomessa, Skotlannissa, Irlannissa ja Ruotsissa. Siinä kerrotaan mm. yritysten palveluista, kone- ja henkilöstöresursseista, asiakassuhteista ja kehitystarpeista. Raportissa analysoidaan myös yritysten taloudellista tilannetta.
Selvitys on tehty tutkijoiden ja metsäalan asiantuntijoiden yhteistyönä. Työtä on koordinoinut tutkijatohtori Thomas Kronholm Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU). Thomasia ja hänen skottikollegaansa Euan Bowditchia Inverness Collegesta pyydettiin vastaamaan joihinkin työhön liittyviin kysymyksiin.
Euan Bowditch (vas.) ja Thomas Kronholm (oik.)
Mitä raportti kertoo?
TK: Tulokset osoittavat, että yritysten väliset erot ovat lopulta pienehköjä, vaikka Suomen ja Ruotsin metsäteollisuus onkin huomattavasti suurempi kuin Irlannissa ja Skotlannissa. Erojakin on, esimerkiksi palvelutarjonnassa, niiden markkinoinnissa ja hinnoittelussa. Ruotsin ja Suomen metsäkoneyritysten välillä on kuitenkin selviä eroja. Suomen yritykset ovat suurempia, ja niiden kannattavuus on hiukan parempi. Heikko kannattavuus ja ammattitaitoisen työvoiman puute ovat kuitenkin molemmissa maissa merkittäviä esteitä liiketoiminnan kehittämiselle.
EB: Haasteena on myös nuorten saanti alalle ja työvoiman alalla pitäminen. Yrityksen perustaminen on suuri riski. Investointeihin ei tahdo saada rahoitusta, eikä toimialaa tueta muutenkaan.
Kuinka tuotettua tietoa voidaan hyödyntää?
TK: Raportti antaa meille paremman käsityksen yritysten nykytilanteesta. Saimme tietoa myös yritysten kehitystarpeista, kehittämisen esteistä sekä alan toimintaedellytyksistä yleensä.
EB: Skotlannissa monet kulttuuriset ja institutionaaliset tekijät vaikeuttavat yritysten kasvua. Esimerkiksi hankintajärjestelmä voi johtaa hintojen polkemiseen, jossa laatua ei juuri oteta huomioon. Myös puunkorjuun ja -kuljetuksen maksukäytäntö on yrittäjän kannalta epäedullinen, sillä maksut perustuvat puutavaran painoon, ei tilavuuteen kuten Suomessa ja Ruotsissa. Taloudelliset tappiot viikon tai kuukausia kestäneen tienvarsivarastoinnin aikana voivat olla merkittäviä.
TK: Tietoa voidaan käyttää rakennettaessa liikkeenjohdon työkaluja ja koulutuspaketteja, joiden avulla yrittäjät voivat kehittää käytäntöjään. Esimerkiksi BOOST Site -oppimisympäristö on rakennettu vastaamaan tunnistettuihin tarpeisiin.
Mitkä olivat työn suurimpia haasteita?
TK: Vertailukelpoisten tietojen saanti eri maiden yrityksistä on ollut vaikeaa. Tiedon avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä on sekä kulttuurisia että muodollisia eroja. Esimerkiksi yritysten taloudelliseen tilanteeseen liittyvän tiedon julkisuus vaihtelee, samoin kuin yrittäjien halukkuus kertoa asioistaan tutkijoille. Sen vuoksi tutkijoilla oli erilaisia menetelmiä samantyyppisen tiedon hankintaan. Joissakin tapauksissa tämä toimi hyvin, mutta aina kaikkia tietoja ei saatu samassa muodossa. Tämä on vaikeuttanut liiketoimintamallien osa-alueiden vertailua sillä tavalla kuin alun perin suunnittelimme.
EB: Toimiala Skotlannissa ja Irlannissa on ainutlaatuinen, koska näissä maissa ei ole samanlaisia keskitettyjä tietokantoja kuin Suomessa ja Ruotsissa. Jopa yrittäjien tavoittaminen ja luottamuksen saavuttaminen oli vaikeaa, ja taloudellisia tietoja on julkisesti saatavilla vain rajoitetusti. Kuten elävässä elämässä, tapasimme erilaisia persoonallisuuksia, joista toiset voivat edistää ja toiset haitata prosessia – opittavaa on vielä paljon!
Lue koko raportti täältä:
State of the art and development needs of forestry service enterprises in the NPA region
Teksti: Thomas Kronholm, SLU