Pohjois-Ruotsissa toimivista metsätalouden palveluyrityksistä voidaan erottaa neljä erilaista ryhmää, kertoo Ruotsin maatalousyliopistossa tehty maisterintutkielma. Ne ovat puunkorjuuyrityksiä (LC), metsänhoitopalveluita tuottavia yrityksiä (SC), muihin kuin puunkorjuuseen tai metsänhoitoon keskittyviä yrityksiä (esimerkiksi metsäsuunnittelu, ojitus, puun haketus ja koneiden siirrot; OFSC) tai monialaisia palveluja tuottavia yrityksiä (CFSC). Metsänhoitajaksi opiskelevan Ida Larssonin opinnäytetyö Pohjois-Ruotsin metsäpalveluyritysten liiketoimintamallien tutkimus ja analyysi sekä liiketoimintamallin vaikutus kannattavuuteen tehtiin osana FOBIA-projektia. Aineisto kerättiin marraskuussa 2018 kyselylomakkeella Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlandin ja Jämtlandin maakunnista. Vastauksia saatiin 186.
Yrityksen ryhmän määritti se palvelu, josta kertyi vähintään 75 prosenttia sen liikevaihdosta. Puolet yrityksistä luokiteltiin puunkorjuuyrityksiksi, 25 % keskittyi metsänhoitoon tai muihin metsätalouteen liittyviin palveluihin ja loput tuottivat useita erilaisia palveluja.
Larsson käytti FOBIA-projektissa liiketoimintamallien kartoitukseen ja kuvaamiseen kehitettyä työkalua. Tarjottujen palvelujen lisäksi hän tarkasteli myös asiakaskuntaa, koneita, hinnoittelumalleja, sopimustyyppejä ja sopimusmenettelyjä, henkilöstötilannetta, alihankkijoiden käyttöä sekä yrittäjien omaa motivaatiota. Näitä liiketoimintamallin osatekijöitä analysoitiin yhdessä taloudellisten tunnuslukujen kanssa. Tarkoituksena oli selvittää, onko yrityksen liiketoimintamallin ja kannattavuuden välillä yhteyttä. Tieto on tärkeä haastavassa toimintaympäristössä kehittämismahdollisuuksia etsiville yrittäjille.
Kannattavuus vaihtelee
Vuonna 2017 puunkorjuuyritysten keskimääräinen liikevaihto oli 6,2 miljoonaa kruunua (n. 580 000 euroa) ja niiden vakavaraisuusaste (osakkeenomistajien oma pääoma/kokonaispääoma) oli 39 prosenttia. Metsänhoitopalveluja tuottavat yritykset olivat vakavaraisempia (vakavaraisuus 48 %), mutta niiden liikevaihto oli pienempi (3,8 milj. kruunua, n. 355 000 euroa). Molempien ryhmien liikevoitto (tulos ennen veroja/liikevaihtoa) oli 6 %. Muita palveluja kuin puunkorjuuta tai metsänhoitoa tarjoavien yritysten liikevoittoprosentti oli huomattavasti suurempi (15 %) ja monialaisten yritysten negatiivinen (-1 %).
Yksi pääasiakas
Asiakkaiden määrä vaihteli yritystyypeittäin. Puunkorjuuyrityksillä oli vähiten asiakkaita, kun metsänhoitopalvelun tuottajien asiakaskunta oli laajin. Asiakas katsottiin pääasiakkaaksi silloin, kun se tuotti yli 75 prosenttia liikevaihdosta ja uusien asiakkaiden etsiminen oli melko harvinaista. Pääasiakas oli vaihtunut viimeisten kolmen vuoden aikana viidesosalla yhden suuren pääasiakkaan puunkorjuuyrityksistä, kun vastaava luku metsänhoitopalveluita tuottavilla yrityksillä oli 10 prosenttia. 80 prosenttia metsänhoitopalveluiden tuottajista ja 53 prosenttia puunkorjuuyrittäjistä ei ollut edes harkinnut asiakaskunnan muuttamista. Muutkaan yrittäjät eivät olleet juuri harkinneet muutoksia asiakaskuntaan. Työvoiman saatavuuden ja yrityksen sijainnin koettiin rajoittavan asiakasmääriä.
Taulukko 1. Asiakkaiden keskimääräinen lukumäärä yritystyypeittäin ja yhden pääasiakkaan yritysten lukumäärä.
| Contractor type | Customers | Customers excl. private forest owners | Contractors with a main customers (= more than 75 % of turnover) |
| LC | 4.6 | 1.7 | 84 % |
| SC | 10 | 5.3 | 67 % |
| OFSC | 9.9 | 2.7 | 92 % |
| CFSC | 7.4 | 2.5 | 58 % |
Sopimukset palvelujen mukaan
Yritysten tapa myydä palveluitaan vaihteli ryhmittäin. Puunkorjuuyritysten sopimukset olivat enimmäkseen vuoden tai sitä pitempään kestäviä. Metsänhoitopalvelujen tuottajien sopimukset olivat 6–12 kuukauden mittaisia tai ainoastaan yhden tehtävän kattavia. Muilla metsäpalveluyrityksillä oli yleisimmin toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia. Yksittäisiin tehtäviin liittyvien sopimusten solmiminen oli yleisintä monialaisille yrityksille.
Taulukko 2. Sopimustyypit yritysryhmittäin (1 = ei lainkaan, 5 = yksinomaan)
| Contract length | LC | SC | OFSC | CFSC |
| Single assignment | 1.5 | 2.7 | 2.4 | 2.7 |
| Less than 6 months | 1.3 | 1.3 | 1.2 | 2.0 |
| 6 to 12 months | 1.7 | 2.7 | 2.1 | 1.9 |
| 1 year | 2.8 | 2.7 | 1.6 | 2.5 |
| More than 1 year | 3.1 | 2.1 | 2.3 | 1.9 |
| Until further notice | 2.3 | 1.4 | 2.8 | 2.2 |
Puunkorjuutaksat määriteltiin yleisimmin korjuuolosuhteisiin ja rungon kokoon perustuvalla laskentamallilla tai pelkän rungon keskitilavuuden perusteella, mutta neljäsosa korjuuyrittäjistä kertoi, että heidän tapauksessaan sovelletaan jotakin muuta urakkahinnoittelua. Metsänhoitopalvelujen tuottajien työstään saama korvaus perustui pääasiassa urakkahinnoitteluun, kun muut yritykset käyttivät yleisemmin aikaveloitusta.
Pohjoisessa suuret koneet
Puunkorjuu- ja monialaisilla yrityksillä keskimäärin 1,5 ja 1,6 konetta. Puunkorjuuyritysten koneista 52 prosenttia oli suuria (massa 16 tonnia) ja loput pääosin keskikokoisia 11–16 tonnin koneita. Ainoastaan 6 % hakkuukoneista oli pieniä, alle 11 tonnia painavia. Muissa kuin puunkorjuuyrityksissä suuret koneet olivat vieläkin yleisempiä, sillä niitä oli 76 % koneista. Myös kuormatraktorit olivat enimmäkseen suuria, kantavuudeltaan 14-tonnisia. Keskikokoisia koneita käytettiin enimmäkseen harvennuksilla, suuria päätehakkuilla. Puunkorjuuseen erikoistuneissa yrityksissä konekohtainen hakkuukertymä oli harvennuksilla keskimäärin 18 000 kuutiometriä ja päätehakkuilla 44 000 kuutiometriä vuodessa. Monialaisissa yrityksissä vastaavat korjuumäärät olivat 6 800 ja 32 000 kuutiometriä. (Huom.: Tilavuudet ovat kuorettomia). Lisäksi puunkorjuuseen erikoistuneilla yrityksillä oli hieman uudempia koneita kuin monialaisilla yrityksillä, joiden koneet hankittiin useimmiten käytettyinä.
Taulukko 3. Kuormatraktoreiden ja hakkuukoneiden kokojakaumat yritystyypeittäin. Pienten hakkuukoneiden massa < 11 t, keskikokoisten 11–16 t, suurten 16–20 t ja erikoissuurten (XL) > 20 t. Pienten kuormatraktoreiden kantavuus< 11 t, keskikokoisten 11–14 t, suurten 14–17 t, ja erikoissuurten (XL) > 17 t.
| Machine size
|
Share of harvesters per machine size (%) | Share of forwarders per machine size (%) | |
| LC | Small | 6 | 6 |
| Medium | 42 | 38 | |
| Large | 31 | 32 | |
| XL | 21 | 24 | |
| Total | 100 | 100 | |
| CFSC | Small | 8 | 23 |
| Medium | 16 | 16 | |
| Large | 48 | 26 | |
| XL | 28 | 35 | |
| Total | 100 | 100 |
Työvoima paikallista
Puunkorjuuseen erikoistuneet yritykset työllistivät keskimäärin 4,5 henkilöä, metsänhoitopalveluiden tuottajat 11,2 henkilöä, muiden metsäpalvelujen tuottajat 2,5 ja monialaiset yritykset 5,1 henkilöä. Kaikki palkkaavat työntekijänsä pääosin omalta toiminta-alueeltaan, mutta lähinnä metsänhoitopalvelujen tuottajilla oli henkilöstöä myös muista Euroopan maista. Lähes kaikissa (96 %) metsänhoitoyrityksissä työskennellään yhdessä vuorossa, mutta puunkorjuuyrittäjistä 41 % teettää työtä kahdessa vuorossa.
Yritykset käyttävät melko vähän alihankkijoita tai myyvät palveluitaan muille yrityksille. Alihankinta oli yleisintä monialaisissa yrityksissä, jotka kuljettivat puuta tienvarteen tai tekivät ensiharvennuksia. Lisäksi yritykset ostivat kirjanpitopalveluja sekä koneiden siirto- ja korjauspalveluja ulkopuolisilta. Muita taloudellisia tai oikeudellisia palveluilta käytettiin melko vähän.
Mistä motivaatio?
Metsä työympäristönä ja mahdollisuus olla oman itsensä herrana olivat kaikille yrittäjille tärkeitä motivaation lähteitä. Muuta kuin puunkorjuuta tai metsänhoitoa harjoittaville yrittäjille asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen oli muita motivoivampaa. Toimialan kehityksen katsottiin riippuvan pitkälti asiakkaiden vaatimuksista.
Taulukko 4. Motivaatioon vaikuttavat asiat (1 = vähäisessä määrin, 5 = suuressa määrin).
| LC | SC | OFSC | CFSC | |
| Solving the customer’s problem | 3.8 | 3.2 | 4.4 | 3.8 |
| Being my own boss | 4.1 | 4.0 | 4.4 | 3.8 |
| Achieving a high profit or salary | 3.5 | 3.0 | 3.1 | 2.9 |
| Lack of other employment | 2.0 | 2.4 | 1.4 | 2.0 |
| The respect given to me as a contractor | 2.1 | 1.9 | 1.6 | 1.9 |
| The responsibility for my personnel | 3.5 | 3.5 | 2.5 | 2.8 |
| Being able to contribute to the community | 3.1 | 3.0 | 2.9 | 3.1 |
| The feeling of handling challenges | 4.0 | 3.4 | 3.6 | 3.8 |
| To run my own company | 3.9 | 3.7 | 3.5 | 3.7 |
| Being able to work in the forest | 4.4 | 4.5 | 4.6 | 4.2 |
Liiketoimintamallin ja kannattavuuden yhteydet
Larsson havaitsi, että laskentamalliin perustuvat hinnoittelu heikensi puunkorjuuyritysten kannattavuutta (liikevoittoa). Tämä voi johtua siitä, että yrittäjillä ei ole mahdollisuutta neuvotella hinnoista urakanantajan kanssa. Laskentamalli perustuu laajaan tuottavuusaineistoon, mikä lisää hinnoittelun läpinäkyvyyttä molemmille osapuolille.
Vanhoja koneita käyttävien yritysten kannattavuus oli heikompi kuin muiden. Yritysten vakavaraisuus ja kannattavuus korreloivat, erityisesti puunkorjuuyrityksen. Koneyritysten vakavaraisuus oli heikompi kuin muiden, koska ne joutuvat rahoittamaan investointinsa lainarahalla.
Larsson havaitsi, että epätavallisia palveluja myyvät yritykset kannattavat parhaiten. Myös yrittäjän motivaation ja kannattavuuden välillä näytti olevan yhteys, mutta ilmiön selittäminen vaatii perusteellisempia tutkimuksia.
Teksti: Thomas Kronholm