Tuottavuuden seuranta on myös henkilöstön etu, sanoo sotkamolainen metsäkoneyrittäjä Asko Piirainen.
Sotkamolainen metsäkoneyrittäjä Asko Piirainen aloittaa aamunsa toimistolla aina samalla tavalla.
– Otan pilvestä sinne tulleet työmaat, laitan niihin omat lisäykseni ja pistän järjestelmään, Metsäurakointi Piirainen Oy:n toimitusjohtaja kuvailee.
Seurannassa on metsäkoneiden automaattisesti keräämä konedata eli tieto muun muassa puunkorjuun ajankäytöstä, puun määrästä ja laadusta sekä olosuhteista.
– Olen tehnyt tätä seurantaa jo 20 vuotta. Minusta se on äärimmäisen tärkeä asia, ja kaikkien pitäisi sitä tehdä, metsäkoneyrittäjänä 35 vuotta toiminut ja 25 henkilöä työllistävä Piirainen sanoo.
Harhaluulot hälvenevät
Luonnonvarakeskuksen koordinoiman FOBIA-hankkeen Työtehoseuralla teettämän selvityksen mukaan 30 prosenttia Suomen metsäkoneyrittäjistä ei pidä konedataa ollenkaan hyödyllisenä liiketoiminnalleen. Vaikka loput 70 prosenttia pitääkin sitä ainakin jossain määrin hyödyllisenä, on se harvoilla mukana liiketoiminnan jokapäiväisessä johtamisessa.
– Moni katsoo, että rahaa tulee tilille se määrä mitä asiakkaat sattuvat maksamaan, eikä sille ole mitään tehtävissä. Seurannalla on kuitenkin paljon saavutettavissa. Monet harhaluulot hälvenevät, Piirainen sanoo.
Palkkio tavoitteiden ylityksistä
Piirainen seuraa tiedoista muun muassa mottimääriä, runkojen keskimääräisiä kokoja, sekä tehtyjä työtunteja ja teknistä käyttöastetta. Hän hyödyntää tietoja esimerkiksi hinnoittelussa ja tuottavuuden seurannassa. Jokainen kone ja kuljettaja on jokapäiväisessä seurannassa. Tietojen perusteella asetetaan työlle tavoitteet, joiden ylittämisestä saa tulospalkkion.
– Olen laskenut sen niin, että noin 30 prosenttia yli menevästä tuotoksesta menee kuljettajalle ja loput jää yhtiölle.
Tulospalkkiolle on Piiraisen mukaan vahvat perusteet. Hänen arvionsa mukaan kuljettajien välillä on jopa 30 prosentin ero tuottavuudessa. FOBIA-hankkeen selvityksen mukaan kuljettaja selitti lähes 40 prosenttia tuottavuuden vaihtelusta.
Vastustus suli pois
Piirainen myöntää, että järjestelmiä käyttöön otettaessa henkilöstö oli aluksi vastahankaan. Seurantajärjestelmää nimitettiin jopa ”kyttäkanavaksi”.
– Tänä päivänä kukaan ei enää kommentoi sitä. Se on oleellinen osa työtä, Piirainen sanoo.
Työntekijöiden vastustus on Koneyrittäjien liiton puheenjohtajanakin toimineen Piiraisen mukaan monessa yrityksessä esteenä konedatan tehokkaalle käytölle. Työntekijät ovat jopa uhanneet lähteä toisen leipiin, jos seuranta otetaan käyttöön.
Piirainen uskoo, että tällaiset puheet vähenevät, kun järjestelmät saadaan laajempaan käyttöön.
– Joka ikisellä teollisuuden alalla yrittäjän on seurattava tulosta. Se on kuljettajillekin parempi, kun yrittäjä tietää että toiminta on kannattavaa. Se takaa heillekin pitkäaikaisemmat ja paremmat työpaikat.
Helppokäyttöiset ohjelmat
Myöskään ohjelmistojen puute tai monimutkaisuus ei ole esteenä konedatan käytölle, Piirainen sanoo.
– Minusta kaikilla valtamerkeillä on omat ohjelmansa, joita on helppo käyttää.
Piirainen on itse siirtämässä kaikkea seurantaa Komatsun omalle MaxiFleet-järjestelmälle.
– Äärettömän hyvin toimiva järjestelmä, josta saa tosi paljon sitä tietoa helposti käsiteltävässä muodossa.
Hieman viitseliäisyyttä tietojen tehokas käyttö vaatii.
– Sellaista järjestelmää ei ole joka toimii täysin automaattiseti. Jonkun sitä on käytettävä, tehtävä raportti ja analysoitava sitä, hän sanoo.
Teksti: Ilkka Ritvanen/Cordial Communications