Pohjois-Karjalassa kehitetty metsäkoneenkuljettajien osaamiskartoitus antaa välineitä metsäkoneenkuljettajien työn kehittämiseen. Aiheesta opinnäytetyötään tekevä Jooseppi Haasala uskoo, että työjärjestykseen panostamalla myös tuottavuus kasvaa.
Metsäkoneenkuljettaja tekee työtään yksin. Se vaatii oma-aloitteisuutta ja kykyä toimia vaihtelevissa olosuhteissa ja tilanteissa. Samalla työhön saattaa pinttyä tapoja, joista voi olla jopa haittaa.
– Kun tullaan työelämään, niin helposti opetellaan tekemään niin kuin sen toisen vuoron kuljettaja tekee. Herkästi opitaan vääriä tai ei niin hyviä tapoja, sanoo kymmenen vuotta hakkuukonetta ajanut Jooseppi Haasala.
Haasala opiskelee Lapin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi ja tutkii opinnäytetyössään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kehittämän metsäkoneenkuljettajien osaamiskartoituksen vaikutusta metsäkoneenkuljettajan työhön.
Opinnäytetyö tehdään osana Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa FOBIA-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa metsäpalveluyrittäjien liiketoimintaosaamista ja tarjota eväitä kannattavuuden parantamiseen.
Koneiden keräämä tieto käyttöön
Osaamiskartoituksessa, jota kutsutaan myös auditoinniksi, metsäkoneenkuljettajien taitoja ja käsityksiä työstä selvitetään kyselyllä, minkä jälkeen heidän työskentelyään videoidaan. Saatujen tietojen perusteella heille annetaan ohjeita työtapojen kehittämiseksi.
Jooseppi Haasala selvittää opinnäytetyössään osaamiskartoituksen ja opastuksen vaikutuksia kyselyjen ja koneiden keräämän käytönseurantatietojen avulla.
Käytönseurantatiedoista voidaan selvittää esimerkiksi eri työvaiheiden kestoa ja työn tuottavuutta. Tietoja kerätään kolmelta jaksolta: ennen auditointia, heti sen jälkeen ja noin puolen vuoden päästä auditoinnista.
– Aineistojen ja kyselyn perusteella tutkin, että onko muutosta tapahtunut, Haasala sanoo.
Turhat liikkeet pois
Haasalan mukaan tärkein kehityskohde tutkittavilla kuljettajilla ja alalla yleensä on työjärjestys. Puun metsäkuljetuksessa huomiota on kiinnitettävä itse kuormatraktorin liikutteluun ja hakkuukoneella nosturin ja kouran käyttöön.
– Sellainen vanha sanonta, kuin ”vie mennessäs, tuo tullessas” pätee tässä hyvin. Eli pyritään siihen ettei nosturia liikutella yhtään enempään kuin on pakko, hän kuvailee.
Osaamiskartoituksella pyritään karsimaan turhia liikkeitä.
– Ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että se työ hidastuu. Oikeastaan se on sellaista järkevää shakinpeluuta tai tetristä, jossa kaikki tapahtuu tehokkaammin, Haasala sanoo.
Parannusta myös työmotivaatioon
Jooseppi Haasala pääsee tekemään johtopäätöksiä auditoinnin vaikuttavuudesta syksyllä. Hän pitää jo tähänastisten kokemusten perusteella menetelmää toimivana.
– Kyllä uskon, että tästä on hyötyä, jos kuljettajat vain ottavat asiakseen ruveta uudelleenoppimaan asioita. Ihmettelen jos se ei paperilla näy.
– Jos vain kuljettajien työmotivaatio tai työssä jaksaminen paranee, niin sekin on jo hyvä saavutus.
Jos tulokset ovat hyviä, voi osaamiskartoituksesta tulla hyvä väline työn kehittämiseen pienissäkin puunkorjuuyrityksissä.
– Yrittäjä saattaa tällä hetkellä vain ajatella, että tuo on nopeampi kuljettaja ja tuo hitaampi, eikä sille oikein mahda mitään, Haasala sanoo.
Teksti: Ilkka Ritvanen, Cordial Communications