Finnmetko Oy:n Päivi Hirvosella on hymy herkässä. Hän on juuri palannut FinnMETKO 2018 -messuilta, jossa hän esitteli Koneyrittäjien liiton jäsenilleen tarjoamaa Datapankki-palvelua. Messutapahtuma keräsi 35 000 osallistujaa, ja osastolla kävi tasainen kuhina.
Seurannalla lisää tuottavuutta
Asiakasvastaava Päivi Hirvonen kertoo Datapankista mielellään kasvotusten, jotta palvelun tarjoamat hyödyt kirkastuvat sen käyttäjälle. Kun toimintoihin pääsee tutustumaan omin silmin, konkretisoituu kaksi asiaa. Ensinnäkin jo pelkällä seurannalla voi saada yllättävänkin suuria säästöjä. Toiseksi, pienillä asioilla on vuositasolla huomattava merkitys.
– Jos vaikkapa puutavaran mittauksen kalibroinnissa käytettävää laitetta säilytetään aina samassa paikassa, aikaa ei hukkaannu sen etsimiseen. Jos tällä säästää yhden minuutin päivässä, se kertaantuu vuodessa 500 euron säästöksi. Datapankki auttaa löytämään aika- ja kustannussyöpöt, kuvailee Hirvonen.
– Suunnitelmallisuudella on ratkaiseva vaikutus tulokseen. Jos esimerkiksi työvuoron vaihto tehdään tien laidassa, jonne pitää erikseen ajaa, kuluu turhaa aikaa. Jos sen sijaan vaihtovuoroon tuleva kuski kävelee hakkuupaikalle metsään, säästyy aikaa ja syntyy tulosta.
Tätä on tarvittu
Datapankki syntyi aidosta kysynnästä, sillä metsänkorjuuyritykset tarvitsevat selkeitä työkaluja liiketoimintansa seurantaan ja suunnitteluun. Kolmessa kuukaudessa palvelu on otettu käyttöön noin 40 koneelle.
– Alkuvaiheessa tavoitteenamme on saada mukaan vähintään 200 konetta, jotta järjestelmä eläisi tuotoillaan ja sitä voitaisiin kehittää, kertoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
– Olemme halunneet kehittää palvelun, jonka saa käyttöönsä avaimet käteen -periaatteella, mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Yhden tai useamman koneen järjestelmään liittävä yritys saa käyttöönsä vakioraportit, joita voi rajaamalla muokata itselle sopiviksi. Raporteista näkee keskeiset tunnusluvut kuten esimerkiksi hakatut kuutiomäärät, rungon keskijäreyden, tuotoksen tunnissa sekä polttoaineen kulutuksen tunnissa ja kuutiota kohden. Lisäksi raporttinäkymää pystyy järjestämään ajankohdan, hakkuukoneiden, kuljettajien ja hakkuutapojen mukaan tai vaikka leimikoittain.
Aivan uudenlainen ominaisuus on mahdollisuus lisätä järjestelmään asiakaskohtaiset hinnastot. Ohjelma kytkee hinnaston tehtyyn työhön ja näyttää euromääräisen tuoton tunnissa.
Toinen Datapankin merkittävä piirre on riippumattomuus konemerkeistä. Järjestelmään voi syöttää tietoa erimerkkisistä koneista, kunhan kone vain tuottaa standardinmukaista tietoa (StanForD 2010 -standardi).
– Tuoton kertymistä ei tietääkseni ole voinut seurata aiemmissa, esimerkiksi konevalmistajien omissa järjestelmissä, eivätkä ne ole olleet riippumattomia merkeistä. Näin Datapankki täydentää olemassa olevia palveluja, kuvailee Jaakkola.
Johtamisen apuväline
Digitaalisessa toimintaympäristössä liiketoiminnan johtaminen voi olla vaativaa, etenkin jos yrittäjän ydinosaaminen on työkoneiden maailmassa. Koneyrittäjien liiton kannattavuustilastojen mukaan liiketoiminnan johtamisen päivittämistä tarvitaan kipeästi, sillä yritysten taloudellisen menestymisen kirjo on valtava.
– Päästäkseen ”lentoon”, yrityksen on satsattava ihmisten johtamiseen, rekrytointiin ja tietenkin tavoitteiden asettamiseen sekä systemaattiseen tunnuslukujen seuraamiseen, muistuttaa Simo Jaakkola.
Järjestelmän vastaanotto on vaihdellut innokkaista palvelun testaajista epäilijöihin. Päivi Hirvosen mukaan seuranta on koettu työlääksi, sillä ennen Datapankkia siihen ei ole ollut saatavilla helppokäyttöisiä välineitä.
Simo Jaakkola korostaa, että saadakseen Datapankista täyden tehon irti, yrittäjän pitää itse aktiivisesti käyttää ja analysoida tietoa. Käytettävissä on esimerkiksi keskiarvodataa kaikesta järjestelmään lähetetystä tiedosta, mikä antaa arvokasta vertailunäkökulmaa yrittäjille.
– Yrityksen kehityksen kannalta on tärkeää tarkastella tunnuslukuja ajoissa ja pitkin vuotta, muistuttaa myös Hirvonen.
Datapankin käyttöön opastavat selkeät videot löytyvät Koneyrittäjien verkkosivuilta.
– Niihin on helppo palata, jos uusi järjestelmä ei heti painu mieleen – ja puhelimen päästä saa apua, vakuuttaa Päivi Hirvonen.
Teksti: Anu Ruusila/Cordial Communications