Jussi Antman on kuhmolainen pitkän linjan metsäkoneyrittäjä, joka nukkuu nykyisin pidemmät yöunet kuin ennen. Kohentuneen unirytmin taustalla on työtapojen tietoinen uudistus, jota ovat sparranneet Markku Heikkinen konevalmistaja John Deereltä ja Valtimon metsäkonekoulun kouluttajat. Työmenetelmien pähkäily yhdessä, kuten Antman prosessia kuvailee, on kestänyt yli vuosikymmenen.
Tehoa tutkitusta tiedosta
Jussi Antman kertoo, että hänen omalla kohdallaan työtapojen uudistus kesti kokonaisuudessaan seitsemän vuotta. Hankittuaan uusimman metsäkoneensa neljä vuotta sitten hän muutti metodinsa täysin.
– Muutos ei tule heittämällä. Tämä työ perustuu rutiineihin, joita ei voi kitkeä yhdessä yössä. Mutta kun näkee uusien työtapojen tuomat edut ja raportit kertovat samaa, niin pakkohan se on uskoa. Loppujen lopuksi tässä on kyse silkasta matematiikasta.
Muutoksen tiellä lojuu monenlaisia esteitä. Antman kuvailee omaa oppimiskokemustaan suorastaan hämmentäväksi. Valtimon metsäkonekoulun ohjekirjaa tarkasti seuraten työn rytmi rauhoittui ja samalla tehostui.
– Sitä kuvittelee, että tekee oikein. Mutta se on mutu-tietoa, ja minä uskon mitattuun dataan.
Mitattua dataa saa metsäkonevalmistajan, kuten John Deeren, raporteista. Markku Heikkinen kertoo, että Jussi Antmanin kaltaisten testiyrittäjien kanssa käytävä yhteistyö on heille toimintamalli.
– Jussille tuotimme optimointipalvelun, jollekin toiselle tarjotaan jotain muuta, joka parhaiten palvelee kyseistä yrittäjää.
Suunnittelulla tulosta ja työssä jaksamista
Automaatioasiantuntija Markku Heikkinen muistelee muutaman vuoden takaisia kokemuksia yhteistyöstä korjuuyrittäjien ja Valtimon metsäkonekoulun, nykyisen Riverian kanssa.
– Tuli mieleen, että voisiko tällaista olla enemmän. Näimme, kuinka vaativaa kuljettajan on muuttaa työtapojaan. Päädyimme optimointipalveluun, jossa John Deere tarjoaa koneraportteja, eli kovaa mittaustuloksiin perustuvaa dataa koneen suoritusarvoista ja kuljettajan toiminnasta. Valtimon kouluttajat puolestaan vastaavat työtapojen koulutuksesta. Viiden vuoden aikana tuote on kehittynyt, ja nyt FOBIA -hankkeessa konsepti viedään kansainväliseen kokeiluun.
Jussi Antman korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä pienen hakkuuyrittäjän arjessa. Hän esimerkiksi yhdistelee pienet leimikot, ettei aikaa hukkaannu koneiden siirtelyyn. Työmaalla suunnitelmallisuus jatkuu.
– Oikealla työmenetelmällä ei tarvitse tehdä nopeasti, sillä turhat liikkeet putoavat pois. Ennen esimerkiksi tein puut yhdelle puolelle konetta, nykyisin kummallekin puolelle. Mikä parasta, uudet tekomallit toimivat surkeimmissakin olosuhteissa.
Työhyvinvointi nousee esiin sekä Antmanin että Heikkisen puheissa. Työtapojen muokkaaminen on ratkaisevaa myös työhyvinvoinnin kannalta. Heikkisen mukaan kannattavuus ei nouse pysyvästi pelkästään työpäivää pidentämällä, eikä varsinkaan oman terveyden kustannuksella.
– Markku aina muistuttaa, että tätä on jaksettava tehdä eläkkeelle saakka, kertoo Jussi Antman.
Yhteistyön hedelmät
Yhteistyön tuloksena on saatu arvokasta oppia puolin ja toisin, parannettu yrittäjän työhyvinvointia ja sen myötä kannattavuutta.
Vuosikymmenen kestäneessä yhteispelissä jaetaan tietoa ja luotetaan, kuvailee Markku Heikkinen.
– Jussi on vienyt työmallit korkealle tasolle. Kun yrittäjällä on sisäinen motivaatio uudistuksiin, pyörät lähtevät liikkeelle. Me tarjoamme mittauspalveluita ja raportteja, mutta yrittäjän pitää haluta niitä käyttää.
Korjuuyrittäjän ydinosaamisen laatu pääsee todella syyniin koulutusyhteistyössä, Antman vakuuttaa.
– Deere järjesti työtapojen videokuvauksen – se oli huippuhomma. Ja on tärkeää, että joku käy yrittäjän luona ja osoittaa konkreettisesti muutoksen vaikutukset. Itsekseen tehdessä sellaista ei huomaa.
Aikaa säästyy nyt myös tärkeisiin kohtaamisiin metsänomistajan kanssa leimikon laidalla, kuulumisten vaihtoon ja omistajan toiveiden kuulemiseen. Kahvitkin ehtii hörpätä syksyisissä maisemissa.
Teksti: Anu Ruusila/Cordial Communications