Ruotsin maatalousyliopiston metsätalouden opiskelija Filip Benjaminsson esitteli maaliskuussa maisteritutkielmansa tuloksia. Hän kehitti työkalun metsäpalveluyritysten liiketoimintamallien kartoittamiseen ja vertailuun.

Liiketoimintamalli – mikä se on?

Liiketoimintamalli kuvaa, miten yritys toimii. Se koostuu useasta osasta, jotka kertovat esimerkiksi sen, minkä tyyppisiä asiakkaita palvellaan, mitä tuotteita tai palveluja heille tarjotaan ja miten ne tuotetaan ja toimitetaan sekä mitä tuloja ja kustannuksia tämä tuo yritykselle.

Tutkielmassaan Benjaminsson jäsensi asiaa ​​Alexeander Osterwalderin ja Yves Pigneurin kehittämällä mallilla, joka kuvaa liiketoimintamalleja yhdeksän osatekijän kautta. Tutkielman tavoitteena oli sovittaa tämä malli metsätalouden kontekstiin ja kuvata sekä arvioida sen käyttökelpoisuutta metsäalan palveluyrittäjien liiketoimintamallien kuvaamisessa. Työtä pohjustettiin haastattelemalla asiantuntijoita Suomessa, Skotlannissa, Irlannissa ja Ruotsissa.

Benjaminssonin mukaan metsäpalveluyritysten liiketoimintamalleja voidaan luonnehtia seitsemän osatekijän avulla (kuva 1). Hän tunnisti muutamia olennaisia kysymyksiä, joita voidaan käyttää olennaisen tiedon hankkimiseen. Kysymyksillä selvitetään yrityksen alihankintaa ja yhteistyötä, työvälineitä, henkilökuntaa, palveluita, myyntiä, asiakkuuksia ja hinnoittelua.

Kuva 1. Liiketoimintamallin jäsentely metsäpalveluyrityksille

Asiakkaat vaikuttavat liiketoimintamallin suunnitteluun

Yksi tutkimuksen päätuloksista on, että asiakkailla on suuri vaikutus liiketoimintamallin rakenteeseen (kuva 2), erityisesti puunkorjuuyrityksissä.  Tämä voi estää innovatiivisen toiminnan kehittämisen.

Kuva 2. Kuva liiketoimintamallin osatekijöiden vaikutuksesta toisiinsa.

Ruotsissa ja Suomessa metsäteollisuusyritykset ovat puunkorjuuyritysten pääasiallisia asiakkaita. Skotlannissa asiakaskunta on monipuolisempi. Irlannissa valtionyhtiö Coillte on metsätalouden palveluiden tärkein ostaja. Asiakaskunta heijastuu palveluyrittäjien sopimuksiin, mutta palveluiden hinnoittelu on yleensä samantapaista kaikissa maissa.

Tutkimuksen mukaan metsänhoitopalveluita tarjoavat yritykset ovat monipuolisempi ryhmä kuin korjuupalveluihin erikoistuneet yritykset, eikä ole harvinaista, että ne tuottavat palveluja myös metsätalouden ulkopuolelle. Suomessa ja Ruotsissa metsänhoitopalveluja tarjoavilla yrityksillä on laajempi asiakaskunta kuin korjuuyrittäjillä, sillä myös yksityiset metsänomistajat käyttävät niiden palveluja. Irlannissa ja Skotlannissa sekä puunkorjuu- ja metsänhoitoyritysten asiakkaat ovat yleensä samoja.

Liiketoimintamalleista hyödyllinen työkalu metsäpalveluyrityksille

Tutkimuksessa havaittiin, että liiketoimintamallien osa-alueilla on eroja maiden välillä.  Benjaminssonin kehittämä työkalu osoittautui käyttökelpoiseksi liiketoimintamallien kuvaamisessa ja vertailussa.

 

Teksti: Thomas Kronholm, SLU