Kuva: Saku Ruusila/Riveria, Valtimo
Rungot sujahtavat pinoon kuin taikasauvan heilautuksella, ja jälleen on yksi leimikko hoidettu tien varteen. Metsäbiotaloudessa tehdään tällä hetkellä suuria investointeja ja puulle riittää kysyntää.
Investoinnit ja kasvu eivät kuitenkaan ole yltäneet pieniin metsäkoneyrityksiin. Kannattavuus on usein heikoissa kantimissa ja osaavasta työvoimasta on paikoittain pulaa.
– Liikevaihdoltaan alle puolen miljoonan euron metsäkoneyritysten tuloskunto on heikko, kertoo FOBIA-hankkeen koordinaattori Paula Jylhä Luonnonvarakeskuksesta.
Yli puolet Suomen puunkorjuuyrityksistä kuuluu liikevaihdoltaan pienimpään kokoluokkaan, joten tilanne on huolestuttava.
– Haluamme vahvistaa pohjoisten reuna-alueiden hyvinvointia ja työllisyyttä metsäalalla. Tuomme digitaaliset työkalut lähemmäksi puunkorjuuyrityksien arkea. Työkalut liittyvät liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, joka taas on välttämätöntä kannattavuuden parantamiseksi, Jylhä painottaa.
FOBIAn tavoitteena on vahvistaa Suomen, Ruotsin, Skotlannin ja Irlannin syrjäseuduilla toimivien metsäpalveluyritysten kilpailukykyä. Metsätalouden merkitys kasvaa myös Skotlannissa ja Irlannissa, joissa on tarkoitus lisätä puun käyttöä merkittävästi. Seuraavaksi hankkeessa kartoitetaan pohjois- ja itäsuomalaisten puunkorjuuyritysten kehittämistarpeita liiketoimintaosaamisen näkökulmasta.
Samalle viivalle digin avulla
Harri Välimäki Lieksan kehitysyhtiöstä, Liekestä, kohtaa työssään niin mikroyrityksiä kuin investoivia vientivetureita. Hän korostaa digitaalisten työkalujen tarjoamaa hyötyä asiakashankinnassa, myyntityössä ja koulutuksessa:
– Digitalisaatioon liitetään turhaa mystiikkaa, vaikka se on ihan arkipäiväistä. Täältä Lieksasta katsottuna digi antaa mahdollisuudet päästä samalle viivalle muualla maailmassa sijaitsevien yritysten kanssa. Tämä koskee myös metsäkonealaa.
Pienissä yrityksissä digitaalisten työvälineiden käyttöönottoa saattaa jarruttaa yksin yrittäminen ja kova tulospaine. Aika ei riitä varsinaisen työn ohella uuden kehittämiseen tai liiketalouden opiskeluun.
– Pienille metsäkoneyrityksille digi voisi tarjota mahdollisuuksia linkittyä isompien urakoitsijoiden kanssa, pohtii Harri Välimäki.
FOBIA vauhdittaa Välimäen mainitsemaa linkittymistä rakentamalla digitaalisia koulutuskokonaisuuksia. Ne viedään yrittäjien ulottuville ajasta ja paikasta riippumatta.
Kajaanilainen Tietohippu Oy toimittaa metsäalan asiakkailleen ohjelmistoja liiketoiminnan tueksi.
– Pyrimme skaalaamaan tuotteemme yrityksen tarpeiden ja koon mukaan. Tällöin toiminnallisuuskin voi olla yksinkertaisempaa ja vastaavasti hintakin on matalampi, kertoo toimitusjohtaja Timo Komulainen.
– On luonnollista, että uusien järjestelmien käyttö yleistyy suuremmista yrityksistä alkaen, mutta yhä pienemmät yritykset ovat nykyään kiinnostuneita tutustumaan digin mahdollisuuksiin.
Rekrytiskillä hiljaista
Lieksan kaltaisilla itäsuomalaisilla korkean työttömyyden alueilla biotalouden on odotettu tuovan piristystä työmarkkinoille. Syvään juurtuneen rakenteellisen työttömyyden kanssa samaan aikaan on pula osaavasta työvoimasta.
Puolen miljoonan arvoiseen korjuukoneeseen halutaan kokenut kuljettaja. Jos nuoret eivät saa pätevyysvaatimuksen vuoksi alalta töitä, he siirtyvät muille aloille. Ruotsissa ja Skotlannissa osaava työvoima valuu esimerkiksi kaivosteollisuuteen.
– Metsätalouteen, varsinkin puunkorjuuseen, on vaikea saada työntekijöitä, kertoo metsäkoulun lehtori ja entinen metsäkoneyrittäjä Andrew Smith Skotlannista, missä lyhyet urakkasopimukset vaikeuttavat pitkäjänteistä suunnittelua.
Tekstit: Anu Ruusila, Cordial Communications Oy
Pienet kannattamaan! on julkaistu myös Pohjois-Karjalan Kauppakamarin lehdessä 2/2018.