Laois Sawmills Ltd. toimii keskellä Irlantia. Sahan raakapuun käyttö nousee seuraavien kolmen vuoden aikana 100 000 kuutiometristä 250 000 kuutiometriin, ja lisäys tulee yksityismetsistä. Sahan hankintapäällikkö John Kelly varmistaa raaka-aineen saannin. Keskustelimme hänen kanssaan myös Irlannin metsäsektorin kasvusta.
Millaista liiketoimintaa Laois Sawmills harjoittaa?
Sahalla käsitellään vuodessa 100 000 kuutiometriä kuormalavapuuta. Lisäksi 5 000–6 000 kuutiometriä kuitupuuta käytetään polttoaineena. (Kuormalavapuulla tarkoitetaan tukkeja, joiden vähimmäisläpimitta on 14 cm ja pituus 2,5–3,7 m. Kuitupuun pituus on 3 m ja vähimmäisläpimitta 7 cm. Sahapuun laatuvaatimukset ovat tiukemmat kuin pieniläpimittaisemman puutavaran.) Noin 60 prosenttia raakapuusta tulee Coilltelta, joka on Irlannin valtion omistama yritys. Loput 40 prosenttia hankitaan yksityisiltä metsänomistajilta. Sahan tuottamaa puutavaraa käytetään kuormalavojen, aitojen ja aitapaneelien raaka-aineena. Suurin osa kuormalavojen valmistukseen tarkoitetusta puutavarasta myydään Irlannissa. Noin 70 prosenttia aitalaudasta ja -paneelista viedään Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja loput käytetään Irlannissa. Tällä hetkellä rakennamme uutta sahaa, joka aloittaa toimintansa syyskuussa. Vuosittainen raakapuun käyttö nousee 250 000 kuutiometriin vuoteen 2021 mennessä, ja käytännössä lisäys tulee kokonaan yksityismetsistä.
Mitkä ovat nykyisen työsi päätehtävät ja vastuualueet?
Olen Laois Sawmillsin hankintapäällikkö. Tehtäväni on kehittää puunhankintaa yksityismetsistä. Siihen kuuluu oston lisäksi myös puunkorjuu ja kuljetus. Kun hakkuukoneet aloittavat uudella työmaalla, minun täytyy varmistaa paikan päällä, että korjuusuunnitelma on ymmärretty oikein. Ja ennen kuin työ päätetään, minun pitää käydä vielä varmistamassa, että maanomistaja on tyytyväinen.
Päätehtäväni on siis varmistaa tiedonkulku korjuuyrittäjän, metsänomistajan, metsien hoidosta vastaavan henkilön ja muiden puunostajien välillä. Tarkkailen puun laatua ja määriä koko korjuu-urakan ajan ja teen paljon hankintaan liittyviä paperitöitä ja varmistan, että maksut metsänomistajalle ja korjuu-urakoitsijalle hoidetaan ajoissa. Tällä hetkellä työllistämme suoraan viisi puunkorjuuyritystä, ja lisäksi ostamme puuta viideltä muulta korjuu-urakoitsijalta.
Mitä ajattelet Irlannissa toimivista puunkorjuuyrittäjistä?
Mielestäni yritykset, jotka lähettävät laskunsa nopeasti ja täsmällisesti, menestyvät muita paremmin. Nämä urakoitsijat ymmärtävät tuotannollisen roolinsa lisäksi myös urakointiin liittyvää liiketoimintaa. Liikkeenjohtotaitojen parantaminen onkin mielestäni tärkein kehittämiskohde toimialalla. Tähän kuuluu laskutukseen, puutavaraluetteloihin ja -mittaukseen liittyvän tiedonkulun tehostaminen ja standardisointi sekä hallinnollisten töiden digitalisointi.
Yksityismetsissä toimivat korjuu-urakoitsijat käyttävät vanhaa kalustoa, kun työ ei ole ollut yhdenmukaista. Nyt kun puun tarjonta yksityismetsistä lisääntyy, nämä yrittäjät investoivat uusiin koneisiin, mutta konekanta muuttuu hitaasti. Liiketoiminnan suunnittelu on välttämätöntä, jotta investointien rahoitus järjestyy.
Hyvät urakoitsijat ovat organisoineet koneiden huollon tehokkaasti, joten tuotanto pysyy aikataulussa. Joillakin on vaikeuksia konerikkojen ja kalliiden korjausten takia, ja korjuumäärät jäävät siksi tavoitteista jälkeen. Hyvin verkostoituneet urakoitsijat pitävät yhteyttä kollegoidensa ja kuljetusyrittäjien kanssa, joten he ymmärtävät metsäsektoria ja sen vaatimuksia. Korjuuyrittäjien tietämystä asiakkaiden tarpeista tulisikin parantaa. Toimiala kehittyy Irlannissa nopeasti, ja siksi jokaisen alalla työskentelevän olisi pysyttävä kehityksessä mukana. Metsänomistajille ja metsien hoidosta vastaaville järjestetään kokouksia ajankohtaisista asioista, mutta urakoitsijat jäävät usein vaille uutta tietoa.
Millaiset Irlannin metsäalan kehitysnäkymät ovat mielestäsi seuraavan kymmenen vuoden aikana?
Brexitistä huolimatta Yhdistyneen kuningaskunnan puutavaramarkkinoilla on valtavasti mahdollisuuksia, ja Irlannin metsäteollisuuden pitäisi pystyä lisäämään puutavaran vientiä sinne. Myös kysyntä Irlannissa lisääntyy uusien talojen rakentamisen myötä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana yksityismetsien volyymi kasvaa voimakkaasti, mutta sen hyödyntämisessä on omat haasteensa.
Myrskytuhojen ja liian aikaisessa vaiheessa tehtyjen avohakkuiden seurauksena puun tarjonta ei kasva odotetulla tavalla, ja yksityismetsien puuntuotannon ohjaaminen tarvetta vastaavaksi on ongelmallista. Tämä johtaa siihen, että pienillä puunostajilla on vaikeuksia saada tarvitsemiaan määriä raaka-ainetta. Yksityissektorin puuntuotannon lisäys on seuraus viimeisten 30 vuoden aikana tehdystä metsityksestä. Metsitys on tällä hetkellä pysähdyksissä, eikä asetettuihin tavoitteisiin päästä. Metsitys ei lisäänny, jos yleinen käsitys metsätaloudesta ei muutu eikä keksitä uusia keinoja maanomistajien kannustamiseen.
Kaikkien on ymmärrettävä paremmin sekä oma roolinsa että muiden toimitusketjun osapuolten roolit. Metsien hoidosta vastaavien henkilöiden ja metsänomistajien tietämystä puunkorjuusta ja urakoitsijoiden toiminnasta on lisättävä. He eivät välttämättä tiedä esimerkiksi sitä, minkä kokoisia korjuukoneet ovat ja minkälaisia kulkuväyliä ne vaativat työmaalle päästäkseen.
Tarvetta on myös uusille metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajille, mutta alalta poistuvien tilalle ei saada aina uutta työvoimaa. Muut alat tarjoavat paremman palkan ja työolot, joten metsäalan uranäkymiä olisi parannettava, jotta se houkuttelisi koulutettuja ja päteviä työntekijöitä. Yrittäjien vastuu hallinnollista ja työmaista lisääntyy. Heidän pitää pystyä toimittamaan sovitut puumäärät ja vastaamaan myös työturvallisuudesta ja työn laadusta sekä todentamaan ne. Siksi yrittäjillä on paineita muuttua koneenkäyttäjistä liikkeenjohtajiksi, joiden vastuulla on tuottavuudesta huolehtimisen lisäksi monia muita asioita.
Teksti: Tom Kent, Waterford Institute of Technology