Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt Itä- ja Pohjois-Suomen metsäkoneyritysten tuloskuntoa tilinpäätösanalyysin avulla. Alustavien tulosten mukaan pienillä, liikevaihdoltaan alle puolen miljoonan euron metsäkoneyrityksillä menee heikommin kuin isommilla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä on metsäkoneyritysten ongelmien taustalla ja miten ahdingosta päästään samaan aikaan, kun puunkäyttömääriä pyritään lisäämään.
Tutkimus on osa EU:n Pohjoinen periferia ja arktinen alue –ohjelmasta rahoitettavaa FOBIA-projektia, jota Luke koordinoi. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Suomen, Ruotsin, Skotlannin ja Irlannin pohjoisilla ja syrjäseuduilla toimivien metsäpalveluyritysten ja muiden metsäalan palveluyritysten kilpailukykyä. Tulosten perusteella rakennetaan koulutuskokonaisuuksia, joita viedään yrittäjien ulottuville ajasta ja paikasta riippumatta hyödyntämällä digitaalisia oppimisympäristöjä. Suomessa koulutusohjelman rakentamisesta vastaa Työtehoseura.
Liikevaihdot kutistuneet liki miljoonalla
Suomessa oli vuonna 2016 kaikkiaan 1 109 osakeyhtiömuotoista yritystä, jotka ovat ilmoittaneet toimialakseen puunkorjuun. Niille laskettiin tilinpäätösaineistosta keskeisimpien taloudellisten tunnuslukujen keskiarvot ja mediaanit. Puunkorjuuyritysten keskimääräinen liikevaihto koko maassa on pienentynyt vuosien 2012 ja 2016 välillä 3,5 miljoonasta 2,75 miljoonaan euroon. Liikevaihdon mediaaniarvo oli noin 350 000 euroa, joten suurin osa puunkorjuuyrityksistä on pieniä, korkeintaan yhden koneketjun mikroyrityksiä, ja mukana on todennäköisesti myös sivutoimisia yrityksiä. Kokonaiskannattavuus toimialalla oli tarkastelujaksolla keskimäärin seitsemän prosentin luokkaa sijoitetun pääoman tuotolla (ROI) mitattuna (Kuvio 1).
Tunnuslukujen vaihtelua tarkasteltiin erikseen 84:ssä Itä- ja Pohjois-Suomen puunkorjuuyrityksessä. Ne edustivat alueen osia Etelä-Savosta Lappiin sekä neljää eri kokoluokkaa liikevaihdon mukaan jaoteltuna seuraavasti:
Ryhmä 1 (liikevaihto yli 2 milj. €) 18 yritystä
Ryhmä 2 (liikevaihto 1–2 milj. €) 20 yritystä
Ryhmä 3 (liikevaihto 0,5–1 milj. €) 25 yritystä
Ryhmä 4 (liikevaihto alle 0,5 milj. €) 21 yritystä
Suuret menestyvät paremmin
Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksistä parhaiten menestyivät liikevaihdoltaan yli miljoonan euron yritykset (ryhmät 1 ja 2). Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli keskimäärin noin 9 % vuosina 2012–2016. Pienimmät yritykset (liikevaihto alle 500 000 euroa) kärsivät huonosta kannattavuudesta ja tarkasteltujen tunnuslukujen heilahtelusta vuodesta toiseen. Vakavaraisuus on välttävä liikevaihdoltaan alle miljoonan euron yrityksissä, mutta hyvällä tasolla tätä suuremmissa yrityksissä. Esimerkiksi velkaantuneisuusasteen (velan suhde liikevaihtoon) mediaaniarvo oli koko maan aineistossa keskimäärin alle 50 prosentin luokkaa, kun se oli 60–80 % niissä Pohjois- ja Itä-Suomen yrityksissä, joiden liikevaihto oli alle miljoona euroa. Lyhyen aikavälin maksuvalmius oli kaikissa ryhmissä hyvällä tasolla, eli yrityksillä on rahaksi muutettavia saamisia lyhytaikaisten velkojen ja maksujen hoitamiseksi.
Kehitystä myös pienten yritysten hyväksi
Reilusti yli puolet puunkorjuuyrityksistä kuuluu liikevaihdoltaan pienimpään kokoluokkaan, joten tilanne on huolestuttava. Seuraavassa vaiheessa haastatellaan osa Itä- ja Pohjois-Suomen aineiston yrittäjistä. Tavoitteena on analysoida erikokoisten yritysten liiketoimintamallit systemaattisesti ja tuottaa kehittämisen pohjaksi SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Näin voidaan tunnistaa keskeisimmät kehittämiskohteet erityisesti liiketoimintaosaamisen näkökulmasta.
Pasi Rikkonen ja Paula Jylhä, Luke
(etunimi.sukunimi[at]luke.fi)