Ryhtiä käytäntöihin, tietoa suunnitteluun ja laskelmia tarjousten taustalle. Tietohippu Oy jalostaa tietoa metsäkoneyritysten liiketoiminnan tueksi.
”Sehän on varmaan se suurin virhe, kun luulee tietävänsä pelkän käytännön tuntuman perusteella, mikä vaikuttaa oman yrityksen kannattavuuteen,” totesi eräs puunkorjuuyrittäjä taannoin Tietohipun Timo Komulaiselle. FOBIA-hankkeessa pureudutaan metsäkoneyritysten kannattavuuteen valjastamalla työmailta saatava tieto nykyistä monipuolisempaan käyttöön.
Tietojärjestelmät tukevat liiketoimintaa työtuntikirjanpidosta palkanlaskentaan, tuotannon kannattavuuden seurantaan ja jopa maksuliikenteen hoitamiseen. Yrittäjä voi esimerkiksi seurata, minkä verran eri olosuhdetekijät – vaikkapa leimikon keskikoko tai -järeys – vaikuttavat korjuutyön kannattavuuteen euroissa. Järjestelmistä saa myös urakkaneuvotteluihin kiistämätöntä numerotietoa.
– Kustannuspaine on kova, kilpailutukset ovat laskeneet katemarginaalin minimiin. Mielestäni paras keino turvata yrityksen kannattavuus on systemaattinen työkalujen ja menetelmien käyttö, ja pitkäjänteinen seuranta. Niiden avulla pystyy ennakoiden ja kriittisesti arvioimaan, mistä löytyy paikkoja kannattavuuden parantamiseen, kertoo Timo Komulainen.
Komulainen on tehnyt yhteistyötä korjuuyritysten kanssa yli vuosikymmenen. Hänen luotsaamansa Tietohippu Oy räätälöi tietojärjestelmiä metsä- ja maanrakennusaloille tukemaan kannattavaa liiketoimintaa.
– Järjestelmän toimittajan pitää ymmärtää asiakkaiden arkinen todellisuus. Silloin tietojärjestelmät kehitetään yrityksen tarpeiden mukaan, ne otetaan aidosti käyttöön ja niistä on suurin mahdollinen hyöty. Olemme mukana järjestelmän suunnittelussa ja käyttöönotossa. Lisäksi meiltä saa käyttäjätukea helposti ja tutulta väeltä. Yrittäjillä ei ole aikaa tapella jäykkien tukipalveluiden kanssa ja roikkua help desk -linjoilla.
Komulaisen mukaan suomalaiset metsäpalveluyritykset eivät mahdu yhteen muottiin – skaala ulottuu yhden hengen toiminimestä lähes sadan työntekijän firmoihin. Ei siis ihme, että yritysten taloushallinto ja -suunnittelu eroavat toisistaan. Pienempien puunkorjuuyritysten hallintotyöt hoitaa yrittäjä iltaisin korjuupäivän päätteeksi, kun taas suuremmilla on omat hallintoyksikkönsä. Tarvittavan hallintotyön määrä riippuu olennaisesti myös urakointisopimuksen luonteesta ja sisällöstä.
Syrjäseutu on myös etu
Tietohippu Oy sijaitsee Kajaanissa, metsäisten maiden ytimessä. Timo Komulainen näkee yrityksensä sijainnin olevan toisaalta myös valtti, eikä haitta.
– Olemme lähellä asiakkaitamme, heidän omalla maaperällään. Tunnemme korjuuyrittäjän toimintaympäristön ja ”sielunmaiseman”.
Asiakkaalle pitkä välimatka voi olla haaste. Välimatkojen vuoksi osallistuminen alan koulutuksiin eri puolilta Suomea voi jäädä vähiin. Yrittäjän on vaikea irrottautua toiselle puolelle maata päiväksi, jopa pariksi.
– Osaavan työvoiman rekrytointi voi olla osalle metsäkoneyrityksistä vaikeaa. Toisaalta työvoiman sitoutuminen on yleensä vankkaa ja vaihtuvuus pientä. Hyvästä työpaikasta pidetään kiinni oman alan löydyttyä.
Itsenäistä high-tech-työtä
Puunkorjuuyritysten arki näyttäytyy järjestelmiä sorvaavalle Komulaiselle käytännönläheisenä, itsenäisenä ja monipuolisena high-tech työnä. Digitaalinen tieto kulkee mukana ja vaikkapa työtunnit raportoidaan työkohteessa. Tietohipun järjestelmien punaisena lankana on käytännön tarpeisiin vastaaminen. Kun järjestelmä tukee liiketoimintaa, voi saavutettu hyöty olla panostukseen verrattuna moninkertainen.
Metsäkonealan koulutuksessa on otettava huomioon yrittäjyys ja sen menestystekijät. Komulainen nostaa malliesimerkiksi Pohjois-Karjalan ammattiopiston metsä- ja metsäkonealan opetuksen Valtimolla.
– Metsäkoneen kuljettaja on vastuullisessa työssä ja hänen roolinsa on ratkaiseva yrityksen kannattavuudelle. Valtimolla todella paneudutaan niin käytännön työhön kuin liiketoiminnan menestystekijöihin.
FOBIAsta uusia näkökulmia
Tietohippu tuo FOBIA-hankkeeseen yrityspuolen näkökulmaa ja digi-osaamista. Komulainen uskoo, että hankkeessa kehitettävät digitaaliset ratkaisut lisäävät syrjäseutujen yritysten kilpailukykyä. Vain kannattavat korjuuyritykset pystyvät tarjoamaan työpaikkoja.
– Tässä saa myös uusia näkökulmia omaan työhön, kun pääsee tekemään yhteistyötä alan huippuasiantuntijoiden kanssa eri puolilta Eurooppaa.
Teksti: Anu Ruusila/Cordial Communications Oy