Rekrytointivaikeudet ja lisääntyvät vaatimukset piinaavat ruotsalaisia metsäkoneyrityksiä. Yhdessä kehitetyillä digitaalisilla ratkaisuilla luodaan lisää tuottavuutta.
Johan Dietrichson Ruotsin metsäkoneyrittäjien yhdistyksestä tuntee alan ilot ja murheet. Maata pitkin poikin reissaava mies kertoo, että etenkin pohjoisen urakoitsijat ovat pitkälti riippuvaisia muutamasta suuresta metsäyhtiöistä. Näiden tarjoamat urakkasopimukset ovat tyypillisesti lyhyitä, 1–3 vuoden jaksoja.
Useimmiten neljän hengen tiimit pyörittävät perinteistä yhden hakkuukoneen ja kuormatraktorin korjuuketjua. Myös yhden hengen ja metsäkoneen toiminimet ovat tyypillisiä. Lisäksi alalla toimii yrityksiä, joiden palkkalistoilla voi olla esimerkiksi 10–30 kuljettajaa.
Lisäkoulutus on yrityksen elinehto
Nykyään on vaikea löytää riittävän osaavia metsäkoneenkuljettajia. Osaamisvaatimukset ovat selkeästi lisääntyneet globaalin metsäpolitiikan myötä. Metsäkonekuljettajien tulee esimerkiksi täyttää PEFC ja FSC -sertifikaattien asettamat vaatimukset, joten mm. ympäristöasioihin liittyvää koulutusta tarvitaan.
– Korkea vaatimustaso on johtanut siihen, että metsäkoneurakoitsijat lyövät hanskat tiskiin ja vaihtavat alaa, esimerkiksi kaivosteollisuuden puolelle, Dietrichson harmittelee.
Osaamisen päivittäminen ei ole yksinkertaista, sillä koulutuspaketit ovat kalliita ja aikaa vieviä. Johan Dietrichsonin mukaan lisäoppi on kuitenkin välttämätöntä, jotta yritykset menestyisivät.
Globaalin kilpailun puristuksessa metsäyhtiöt etsivät jatkuvasti keinoja säästöihin, joista korjuuyrittäjät saavat osansa. Yhä useampia toimintoja ulkoistetaan, ja hakkuu-urakoitsijoilta odotetaan jopa metsäsuunnittelua, johon vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, eli jälleen kerran törmätään lisäkoulutuksen, -tuntien ja -kustannusten kierteeseen.
– Myös korjuuyritysten kannattavuus on nykyisin melko heikko. Urakoitsijat tarvitsevat liiketaloudellista koulutusta pärjätäkseen investoinneissaan ja kiihtyvässä kilpailussa.
Ilmastonmuutos muutti korjuuaikoja
Ilmastonmuutos näkyy korjuuyrittäjän arjessa ja yrityksen tuloksessa. Ruotsin talvi on nykyään sateinen, eikä maa routaannu kuten ennen. Aiemmin puut korjattiin metsästä talvella, nykyisin paras korjuuaika on syyskuu. Ongelmana on kuitenkin se, etteivät metsäyhtiöt suostu ostamaan puuta tuolloin.
Digillä lisää yhteistyötä ja koulutusta
Johan Dietrichsonin mielestä digitaaliset ratkaisut tuovat helpotusta tilanteeseen:
– Tarvitsemme järjestelmiä, jotka tukevat urakoitsijoiden itsenäisyyttä ja riippumattomuutta metsäyhtiöistä. Pienet urakoitsijat voisivat vaikkapa tehdä yhteistyötä ja myydä puut suoraan teollisuuden käyttöön.
– Digitaalisten työkalujen avulla metsäkoneyrittäjien keskinäinen vuorovaikutus kasvaisi. He voisivat jakaa kokemuksiaan, osaamistaan, käydä kauppaa ja niin edelleen. Yhteisöllisyys lisääntyisi, ja samalla liiketoiminta ja kannattavuus saisivat lisäpotkua.
Digitaalisten työkalujen ansiosta koulutustarpeisiin pystytään vastaamaan edullisemmin ja joustavammin kuin aiemmin. Aikaa ei kulu kurssipaikkakunnalle matkustamiseen. Johan Dietrichson nostaa keskusteluun myös alan maineen, joka kaipaa päivittämistä ja positiivisempaa imagoa.
– Metsäteollisuus on todella suuri teollisuuden ala, mutta ihmiset ovat vieraantuneet metsistä. Ammatinvalinnassa metsäkoneurakointia ei oikein tunneta eikä nähdä vetovoimaisena uravaihtoehtona. Tarvitaan aktiivista jalkautumista kertomaan alasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
FOBIAssa jaetaan osaamista ja käytäntöjä
FOBIAssa kehitetään yhdessä digitaalisia alustoja, jotka voisivat toimia ruotsalaisen metsäosaamisen virtuaalisena keskuksena.
– On hienoa päästä kehittämään yhdessä alustaa, joka mahdollistaa metsäkoneyrittäjien keskinäisen vuorovaikutuksen rajojen ylikin. Kyseessä voisi olla vaikkapa oma sosiaalinen media!
Ruotsin metsäkoneyrittäjien yhdistyksen tavoitteena on parantaa alan yrittäjien ammattitaitoa sekä osaamista eri alueilla – niin liiketoiminnassa kuin sertifioinnin osalta.
– FOBIA tukee tavoitteitamme. Tuomme hankkeeseen ruotsalaisten metsäkoneyrittäjien toimintaympäristön tuntemusta ja voimme testauttaa hankkeen digitaalisia ratkaisuja laajalla jäsenistöllämme. Näin kentän palaute voidaan ottaa huomioon lopputuotteissa.
Teksti: Anu Ruusila/Cordial Communications Oy