Venäjän ainainen huono metsien hoito on myytti. Tehokas ja kestävä metsätalous Venäjällä on todellisuudessa täysin mahdollista, toteaa Venäjän WWF. Nykyään jo useat metsäteollisuusyritykset ovat ottaneet käyttöönsä eurooppalaisen metsänhoito- ja hakkuumallin.
Syyt Venäjällä muodostuneeseen tuhlailevaan ja säännöistä piittaamattomaan metsänhakkuujärjestelmään löytyvät 1900-luvun alusta. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa syntyi kaksi erilaista näkökulmaa metsään ja metsätalouteen: aatelisten metsänomistajien kannalta metsätalous oli kasvienhoitoa, kun taas jatkuvasti maatalousmaille kasvavan metsän kanssa taistelleiden talonpoikien kannalta metsää voi kaataa missä tahansa ja kuinka paljon tahansa, sillä se kasvoi kuitenkin itsestään takaisin.
1900-luvun alussa Venäjän metsät kokivat järistysten ajan. Lokakuun vallankumouksen jälkeen työläisten ja talonpoikien alkaessa hallita maata jälkimmäinen metsä- ja metsätalousnäkökulma alkoi hallita myös valtarakenteissa. Vallankumouksen jälkeen Venäjällä voiton vei näkökanta metsästä resurssina, jota on paljon ja jota ei ole pakko uudistaa. Helpoiten puuta saatiin kaadettua jättämällä huomioimatta kaikki metsänhoidolliset hakkuurajoitukset, hakkaamalla puuta maan kaikkein tiheimmin asutuilla seuduilla ja luopumalla hakkuumäärien kasvua rajoittavasta jatkuvan kehityksen periaatteesta. Jos aiemmin metsätalouden tavoitteena oli ollut nostaa metsäpalstan tuottoisuutta metsävarannon rakennetta ja puun laatua parantamalla, niin nyt tavoitteeksi tuli hakata metsää mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla. Kaiken lisäksi oltiin varmoja, että luonto itse uudistaa hakatut metsät vähäisilläkin metsänhoitotöillä. Venäjän tiheimmin asutuilla alueilla tehdyt laajat, säännöistä piittaamattomat hakkuut johtivat ekologisen tasapainon vakavaan järkkymiseen, joka uhkasi vahingoittaa koko kansantaloutta.
Näin Venäjällä vei voiton edelleen tänäkin päivänä vallitseva niin sanottu ekstensiivinen metsänkäyttömalli. Tähän malliin perustuen yhä uusia metsäalueita otetaan käyttöön, ja metsätalouden tulot muodostuvat ensisijaisesti avohakkuista. Nyt nautimme silloin (1900-luvun alussa) tehdyn päätöksen hedelmiä. Metsävarantojen tila heikkenee yhä voimakkaammin, kun metsänhoidolliset toimet laiminlyödään metsän aktiivisena kasvukautena. Taloudellisesti saavutettavissa olevien metsikköjen määrä käy yhä vähemmäksi. Aiemmin tätä ongelmaa pidettiin pelkästään Luoteis-Venäjän ongelmana, mutta nyt on käynyt selväksi, että ongelma on ilmeinen myös niillä Siperian ja Kaukoidän metsäalueilla, jotka ovat taloudellisen hyödyntämisen piirissä.
Ekstensiivisen mallin vaihtoehto on metsätalouden intensiivisen hoidon malli. Siinä keskitytään puuston laadun ja arvon nostamiseen käyttöönotetuilla alueilla, ja avaintekijänä on kaikkialla metsätalousmailla toteutettavat harvennushakkuut.
Venäjän WWF:n vuosina 2000–2008 toteuttaman Pihkovan mallimetsäprojektin avulla osoitettiin, että intensiivinen ja kestävä metsätalouden hoito Venäjällä on täysin mahdollista. Metsäteollisuusyritys STF-Strugin vuokra-alueella toteutetun projektin tuloksena on laadittu, testattu ja käytännössä hyväksi havaittu uusi intensiivinen metsänkäyttömalli, joka mahdollistaa yhden metsätaloudellisen kiertoajan eli sadan vuoden aikana kymmenkertaistaa metsätulot. Malli on osoittanut, kuinka Venäjän olosuhteissa voidaan siirtyä ”keräilystä hoidettuun kasvitarhaan”. Projektin tieteelliset tulokset ovat osoittaneet, että vain jatkuva huolehtiminen kasvavasta puustosta auttaa tuottamaan laadukasta ja arvokasta puutavaraa sekä säilyttämään metsäekosysteemit ja niiden biodiversiteetin.
Enemmistö Venäjän metsäteollisuusyrityksistä valittaa, että metsänhakkuun voitot ovat vähentyneet ja että yhä useampia metsänhakkuuyrityksiä menee konkurssiin. Luoteis-Venäjän suurilla metsänhakkuuyrityksillä ja sellu- ja paperitehtailla takuuvarmasta raaka-aineen hankkimisesta on tullut eloonjäämiskysymys.
Juuri tämän takia monet metsäteollisuusyritykset ovat ryhtyneet omilla alueillaan soveltamaan intensiivisen metsänkäytön menetelmiä. Samaan aikaan, kun Venäjän metsäresurssit ovat silminnähtävästi ehtymässä ja puuston laatu heikkenee, on ilmennyt myös merkkejä siitä, että metsänkäyttäjät ovat valmiita siirtymään intensiiviseen malliin. Mallin käyttöönottoa jarruttaa oleellisesti oikeudellisen pohjan puuttuminen. Metsää ei voida käyttää olemassa olevien sääntöjen vastaisesti! Jotta puute korjattaisiin, on Rosleshozissa aloittanut työnsä metsätalouden hoidon ja metsänkäytön tehostamisen työryhmä, jota johtaa metsänkäytön ja -uudistamisen hallinnon päällikkö A. N. Marijev. Työryhmään kuuluu alan tutkijoita, metsäteollisuuden edustajia sekä kansalaisjärjestöjen, kuten Venäjän WWF:n edustajia.