BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly, 2016/15, 14.4.2016
Virasto arvioi, että erityistalousalueet eivät juuri ole tukeneet talouskehitystä. Alueiden hallinto on jäykkää ja vastuutonta ja niille annettuja budjettivaroja on käytetty tehottomasti sekä osin vääriin tarkoituksiin. Viimeisen vuosikymmenen aikana erityistalousalueiden tukemiseen ja infrastruktuurirakentamiseen on käytetty budjettivaroja yhteensä 520 mrd. ruplaa (nykykurssilla 7 mrd. euroa). Uusia työpaikkoja erityistalousalueille on kuitenkin syntynyt yhteensä vain runsaat 18 000.
Venäjän ensimmäiset nykymallin mukaiset erityistalousalueet aloittivat toimintansa vuonna 2006. Niiden tavoitteena oli houkutella investointeja tulli- ja verohelpotusten, kevennetyn byrokratian sekä valmiin infrastruktuurin avulla. Nyt erityistalousalueita on 33 ja ne ovat keskittyneet teollisuuteen, teknologiaan, satamatoimintaan ja turismiin.
Tarkastusvirasto huomauttaa myös, että viime aikoina Venäjälle on luotu lukuisia erityistalousalueiden kaltaisia ja osin päällekkäisiä alueellisia kehitystoimia, kuten teknologiapuistoja ja innovaatioklustereita. Viraston mukaan toimien nykyinen kirjo on liian laaja ja niistä tehottomat pitäisi lopettaa.
Viime vuonna luotiin erityistalousalueita muistuttavat nopeamman talouskehityksen alueet (TOR) vauhdittamaan lähinnä Kaukoidän kehitystä. Nyt niiden avulla yritetään helpottaa myös nk. yhden yrityksen kaupunkien ahdinkoa. Esimerkiksi Toljattiin on perusteilla tällainen alue ja kaupungin johto odottaa sen luovan 24 000 työpaikkaa seuraavan 10 vuoden aikana. Kaupungissa toimii jo vuonna 2010 perustettu teollisuuden erityistalousalue, jonka tarkastusvirasto arvioi tuoneen tähän mennessä vajaat 300 uutta työpaikkaa.
Lähde: Suomen Pankki